- Alkuperä
- Lainasana (ruotsi: pottig)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pottuilla yhteydessä
- Slangissa
- 1970 lähtien
ruotsi potta, pottig sanojen mallin mukaan muodostettuja johd:ia: nykyruotsi potta paitsi ’potta, ruukku’ myös ’kelju, kenkkumainen ihminen’, pottig (a.) ’keljuileva, pikkumainen, epäystävällinen’ (vertaa myös nykyruotsi kruka ’ruukku; tyhmä, typerys’ sekä suomi pyttymäinen ’kelju’). suomi sana on osittain saanut lisäksi kiertoilmauksen luonnetta ja samalla tyylisävyä vittu sanan johd:ista vittumainen (ark., slang.) ’ärsyttävä, kelju’ ja vituttaa ’harmittaa’, vertaa myös ketuttaa, hatuttaa (slang.) ’sama merkitys’
Samaa juurta olevia sanoja
Helsingin slangissa
pottumainen ’kelju, ikävä, inhottava’
← ruotsi pottig ’kelju, kenkku, pikkumainen (ihmisestä)’, pottas ’keljuilla’ sanasta potta ’potta, yöastia, ruukku; kelju, kenkkumainen ihminen’; myös pottu sanonnassa (maksaa) potut pottuina kuuluu tähän, eikä siis tarkoita perunaa (pottu, potaatti ← ruotsi potatis ’peruna’); sanueen lähtökohta on siis verbi pottuilla ja se on sittemmin siirtynyt vittu-sanaston kiertoilmausten joukkoon (vertaa ketuttaa).
Johdoksia: potuttaa ’keljuttaa’, pottuilla ’keljuilla’, potu ’tyhmä, yksinkertainen’
Lue myös Kotuksen kirjoitus pottuilla ja potut pottuina.