1puhtia1 – puhdistua jälkeisistä
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan puhdas yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Lähtökohta: ? ← indoeurooppalainen, vertaa muinaisintia pūtáḥ ’puhdas, puhdistettu’ (← *puH-tos, m.-muotoinen partisiippi v:stä *pewH- ’puhdistaa (viljaa)’, samasta juuresta on selitetty suomi pohtaa, katso tätä). Sanaa puhdas vastaavan muodon puuttuminen muista indoeurooppalainen kielistä tekee oletuksen epävarmaksi. Toisaalta kyseessä voisi myös olla puhua pesyeeseen kuuluva johd., mutta silloin ‑s:n selittäminen on vaikeaa (indoeurooppalainen lainaoletuksen mukaan se heijastaisi muinaisintia sanan edeltäjän maskuliinipäätettä).
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | puhas ’puhdas; kirkas, kaunis’, puhastā ’puhdistaa’, puhtahain ’puhdas’ |
|---|---|
| karjala | puhas ’puhdas, siisti; viaton, rehellinen; silkka, pelkkä; paljas’, puhastoa, puhistoa ’puhdistaa’, puhtahus ’puhtaus’, puhastuo ’puhdistua; synnyttää jälkeiset; puhdistua kesäkarvasta (eläin), pudottaa lehdet (metsä)’, puhtiet ’jälkeiset’ |
| lyydi, vepsä | puhtaz ’puhdas’, puhtastada ’puhdistaa’ |
| vatja | puhaz ’puhdas’, puhassā ’puhdistaa’ |
| viro | puhas ’puhdas, kirkas, siisti’, puhastada ’puhdistaa, siivota’ |
| liivi | pūʾdəz ’puhdas, kirkas, siisti’, pūʾstə, pūʾtstə ’lakaista, pyyhkiä’, pūʾstəkst ’lika; (eläimen) jälkeiset’ |
(itämerensuomi → pohjoissaame buttes (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’puhdas; viaton; pelkkä, silkka’)