puh­tiu­tu­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. synnyttää jälkeiset

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan puhdas yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lähtökohta: ? ← indoeurooppalainen, vertaa muinaisintia pūtáḥ ’puhdas, puhdistettu’ (← *puH-tos, m.-muotoinen partisiippi v:stä *pewH- ’puhdistaa (viljaa)’, samasta juuresta on selitetty suomi pohtaa, katso tätä). Sanaa puhdas vastaavan muodon puuttuminen muista indoeurooppalainen kielistä tekee oletuksen epävarmaksi. Toisaalta kyseessä voisi myös olla puhua pesyeeseen kuuluva johd., mutta silloin ‑s:n selittäminen on vaikeaa (indoeurooppalainen lainaoletuksen mukaan se heijastaisi muinaisintia sanan edeltäjän maskuliinipäätettä).

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpuhas ’puhdas; kirkas, kaunis’, puhastā ’puhdistaa’, puhtahain ’puhdas’
karjalapuhas ’puhdas, siisti; viaton, rehellinen; silkka, pelkkä; paljas’, puhastoa, puhistoa ’puhdistaa’, puhtahus ’puhtaus’, puhastuo ’puhdistua; synnyttää jälkeiset; puhdistua kesäkarvasta (eläin), pudottaa lehdet (metsä)’, puhtiet ’jälkeiset’
lyydi, vepsäpuhtaz ’puhdas’, puhtastada ’puhdistaa’
vatjapuhaz ’puhdas’, puhassā ’puhdistaa’
viropuhas ’puhdas, kirkas, siisti’, puhastada ’puhdistaa, siivota’
liivipūʾdəz ’puhdas, kirkas, siisti’, pūʾstə, pūʾtstə ’lakaista, pyyhkiä’, pūʾstəkst ’lika; (eläimen) jälkeiset’

(itämerensuomi → pohjoissaame buttes (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’puhdas; viaton; pelkkä, silkka’)

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Puhtiutua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/puhtiutua