pu­jo­a

verbi/ˈpujoɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pu-jo-a (2 tavua) · 5 kirjainta

Johdettu sanasta: pujo

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. liittää yhteen punomalla säikeitä tai yhdistää muodostamaan uusia geneettisiä yhdistelmiä
  2. tarkoittaa samaa kuin pujottaa, pujotella tai puida

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Näin sanoen nousi hän ylös, kun hän huomasi, kuinka Philomène vihdoin oli salaa pistänyt toisen jalkansa hänen jalkansa alle, ja Pecqueux näki sen ja sai veren kasvoihinsa ja alkoi pujoa nyrkkiään.
— Émile Zola, Ihmispeto
Ajettuneihin Rauhaisiin kurkun alla, otetaan malia (absintium) pujoa (artemisia) ja kamillin kukkia, yhen werran kumpiain, ja keitetään juomasa; nämät ruohot sidotan kaulan ympäri waatteeseen ja sidotaan kiinni sarwiin.
— Christfrid Ganander, Eläinden Tauti-Kirja
Hwanung sanoi heille, että jos he menisivät luolaan ja asuisivat siellä sata päivää, syöden ainoastaan pujoa ja valkosipulia, hän muuttaisi heidät ihmisiksi.
— Wikipedia: Gojoseon

Etymologia

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén (eli 1818–1872)
Levinneisyys
paikoin hämäläismurteet
Vastineita
karjala

Alkuaan ehkä deskr.-luonteinen sana, johon samantapaisen (kiemurtelevan, ahtaasta välistä kulkevan) liikkeen ja toisaalta kapean, sukkulamaisen muodon kautta tuntuvat liittyvän s.v. pujahtaa ja puikkia (osin myös puittaa) sekä pujo, puikea ja puikko main. sanat. Vertaa myös pukea, joka kuuluu samaan semantt. kenttään, mutta jonka yhdistämiseen tähän liittyy äänt. vaikeuksia.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalapujuo ’pujottaa’, pujoittoa ’sama merkitys; ahtaa, sulloa, tunkea; tyrkyttää; mennä kiireesti’, pujoitella ’pujotella’, pujoittautuo ’pujottautua’.

Englanninkieliset vastineet

  • splice

Esiintymistiheys

48 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin pujoa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäpujonpujoinolen pujonutolin pujonut
sinäpujotpujoitolet pujonutolit pujonut
hänpujoopujoion pujonutoli pujonut
mepujommepujoimmeolemme pujoneetolimme pujoneet
tepujottepujoitteolette pujoneetolitte pujoneet
hepujovatpujoivatovat pujoneetolivat pujoneet
passiivipujotaanpujottiinon pujottuoli pujottu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpujoisinolisin pujonut
sinäpujoisitolisit pujonut
hänpujoisiolisi pujonut
mepujoisimmeolisimme pujoneet
tepujoisitteolisitte pujoneet
hepujoisivatolisivat pujoneet
passiivipujottaisiinolisi pujottu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäpujo—
hänpujokoonolkoon pujonut
mepujokaamme—
tepujokaa—
hepujokootolkoot pujoneet
passiivipujottakoonolkoon pujottu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpujonenlienen pujonut
sinäpujonetlienet pujonut
hänpujoneelienee pujonut
mepujonemmelienemme pujoneet
tepujonettelienette pujoneet
hepujonevatlienevät pujoneet
passiivipujottaneenlienee pujottu

Infinitiivit

1. infinitiivipujoa
1. inf. pitkä muotopujoakseen
2. inf. inessiivipujoessa
2. inf. inessiivi, passiivipujottaessa
2. inf. instruktiivipujoen
3. inf. inessiivipujomassa
3. inf. elatiivipujomasta
3. inf. illatiivipujomaan
3. inf. adessiivipujomalla
3. inf. abessiivipujomatta
3. inf. instruktiivipujoman
4. infinitiivipujominen
5. infinitiivipujomaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippipujova
Passiivin 1. partisiippipujottava
Aktiivin 2. partisiippipujonut
Passiivin 2. partisiippipujottu
Agenttipartisiippipujoma
Kieltopartisiippipujomaton

Riimit

-ujoɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pujoa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pujoa