lii­ma­ta

verbi/ˈliːmɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lii-ma-ta (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 6 719. yleisin sana

Johdettu sanasta: liima

Merkitys

  1. liittää yhteen liimaa käyttäen

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

(Kokoaa palaset). Eikö sitä voi liimata, isoäiti?
— Zacharias Topelius, Lukemisia lapsille 8
Opettaja tarjoutui liimaamaan, samoin kuin hän oli tehnyt omassa huoneessaan, yläkerran salin uudet seinäpaperit, mikä jo olikin tarpeen.
— Grazia Deledda, Pako Egyptiin
Puukiitäjät käyttävät rakennusaineina höyheniä, sammalia, kaarnansuikaleita ja sylkeä, jolla ne liimaavat rakennusaineet yhteen.
— Wikipedia: Puukiitäjät

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (muinaisnorja: lím)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan liima yhteydessä
Vanhin tieto
Ericus Schroderus, 1637

Lähtökohta: ← muinaisnorja lím, muinaisruotsi līm ’kiinnitysaine, liima, kalkki’ (nykyruotsi lim ’liima’), muinaisnorja líma, muinaisruotsi līma ’liimata, kalkita’; pohjoissaame liiˈbmâ (eteläsaame piitimensaame luulajansaame koltansaame) ’liima’ ← suomi tai skandinaavinen; viro liim, liivi līm ← keskialasaksa līm ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • stamp
  • glue
  • paste
  • gum
  • splice
  • stick

Esiintymistiheys

24 999 esiintymää · 9.5 / milj.

Suomi24
10.2
Sanomalehdet
5.5
Aikakauslehdet
10.3
Wikipedia
6.0
Reddit
6.7
Tekstitykset
5.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata)

Yleisimmät: liimata 20 % · liimattu 20 % · liimaa 16 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin liimata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäliimaanliimasinolen liimannutolin liimannut
sinäliimaatliimasitolet liimannutolit liimannut
hänliimaaliimasion liimannutoli liimannut
meliimaammeliimasimmeolemme liimanneetolimme liimanneet
teliimaatteliimasitteolette liimanneetolitte liimanneet
heliimaavatliimasivatovat liimanneetolivat liimanneet
passiiviliimataanliimattiinon liimattuoli liimattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäliimaisinolisin liimannut
sinäliimaisitolisit liimannut
hänliimaisiolisi liimannut
meliimaisimmeolisimme liimanneet
teliimaisitteolisitte liimanneet
heliimaisivatolisivat liimanneet
passiiviliimattaisiinolisi liimattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäliimaa—
hänliimatkoonolkoon liimannut
meliimatkaamme—
teliimatkaa—
heliimatkootolkoot liimanneet
passiiviliimattakoonolkoon liimattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäliimannenlienen liimannut
sinäliimannetlienet liimannut
hänliimanneelienee liimannut
meliimannemmelienemme liimanneet
teliimannettelienette liimanneet
heliimannevatlienevät liimanneet
passiiviliimattaneenlienee liimattu

Infinitiivit

1. infinitiiviliimata
1. inf. pitkä muotoliimatakseen
2. inf. inessiiviliimatessa
2. inf. inessiivi, passiiviliimattaessa
2. inf. instruktiiviliimaten
3. inf. inessiiviliimaamassa
3. inf. elatiiviliimaamasta
3. inf. illatiiviliimaamaan
3. inf. adessiiviliimaamalla
3. inf. abessiiviliimaamatta
3. inf. instruktiiviliimaaman
4. infinitiiviliimaaminen
5. infinitiiviliimaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiliimaava
Passiivin 1. partisiippiliimattava
Aktiivin 2. partisiippiliimannut
Passiivin 2. partisiippiliimattu
Agenttipartisiippiliimaama
Kieltopartisiippiliimaamaton

Riimit

-iːmɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Liimata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/liimata