pul­juu

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. alituinen vaihtaminen tai vaihtuminen; puuha, touhu

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan puljata yhteydessä
Vastineita
vatja, viro

Deskr.-luonteinen sana, jossa näkyy vaikutusta ainakin v:eistä puuhata ja kuljailla (katso näitä), vertaa lisäksi pulata ’touhuta’ (s.v. pula) ja pulhata (paikoin Varsinais-Suomi) ’puuhata’ sekä toisaalta puljahtaa ’luiskahtaa, molskahtaa’ (s.v. pulista).

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

vatja(vatjan Kukkosin murre) puljata ’telmiä; puuhata’
viromurt. puljata ’touhuta ahkerasti’ (nämä ilmeisesti ← suomi).
Tutkimuskirjallisuutta (1)
  • SKES 1962 632–33 (sm ~ vi; deskr. sanoja)

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Puljuu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/puljuu