pu­la

substantiivi/ˈpulɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pu-la (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 2 892. yleisin sana

Merkitykset

  1. tukala tilanne, ahdinko, hätäjoutua pulaan
  2. puuteKaikesta oli pulaa.
  3. (vanhentunut)(varhaissuomea)avanto
  4. Botswanan rahayksikkö

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

"No", sanoi isäntäni, "minä ratkaisen sen pulan"; ja sitten hän asettui itse sisarensa viereen pöydän yläpäähän ja sijoitti minut vasemmalle puolellensa.
— Samuel Richardson, Pamela naimisissa
Joutui pulaan, panttasi kaikki, kiidätti hännystakkinsa "armon vuorelle", tai vippaili Benedetta-rouvalta.
— Joel Lehtonen, Myrtti ja alppiruusu; Punainen Mylly
Yksi ryhmä kannattivat ajatusta siitä, että holvin ulkopuoliset ihmiset saisivat myös mahdollisuuden liittyä järjestöön, jotta voitaisiin ehkäistä se, ettei joukoista olisi koskaan pula.
— Wikipedia: Fallout Tactics: Brotherhood of Steel

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pula lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Vaan sitten niille tuli paha pula löytää mies, jonka julkeaisi lähettää viemään.
— Kauppis-Heikki, Anaski
Minulla on, Jumalan kiitos, kaksi kättäni, joiden avulla voin selviytyä pulastani.
— Émile Zola, Ansa
Myös vientituotteita valmistavat yritykset kohtaavat kausittaista pulaa työvoimasta.
— Wikipedia: Työvoimapula
Ikkunoina saatettiin käyttää viskipulloja, koska ikkunalasista oli huutava pula.
— Wikipedia: Klondiken kultaryntäys

Etymologia

1pula1 – pulmallinen tila, tukala asema, ahdinko, hätä; jonkin niukkuuden aiheuttama vaikea tila

Vanhin tieto
Gustaf Renvall, 1823
Levinneisyys
laajalti murt., enimmin Uusimaa Kaakkois-Häme, ei Vermlanti Inkerinmaa

(suomi → pohjois- eli vienankarjala pula, pulakka ’pula’; suomi pula → nykyruotsi murt. Suomi (Itä-Uusimaa) pola: i polan, i polas ’pulassa’; suomi pulakka → inarinsaame pulakan ’pulaan’).

Kuulunee yhteen v:n pulata (Kaakkois-Häme) ’puuhata, touhuta’ kanssa, joka puolestaan liittyy s.v. puljata main. sanoihin; tähän viittaa paitsi sanojen levikki myös samalla alueella tavattava pula sanan main. v:iin selvästi liittyvä ja alkuperäiseltä näyttävä käyttö merk:ssä ’puuha, touhu’. Rinnastuminen s.v. pulista main. sanoihin (ja lisäksi pulakka (Gan 1787) ’heikko, rikkoutuva jää’, pulake (Etelä-Karjala) ’suonsilmäke’) on ilmeisesti myöhäistä, joskin se on voinut edistää pula sanan leviämistä eri tahoille murteisiin. Vertaa myös pulma.

Samaa juurta olevia sanoja

2pula3 – kyyhkynen

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pulu yhteydessä

Varmaankin onomat. alkuperää. Vertaa myös pulmunen.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • scarcity
  • deep water
  • pula
  • hole
  • famine
  • distress
  • lack
  • shortage

Esiintymistiheys

80 105 esiintymää · 30.5 / milj.

Suomi24
26.2
Sanomalehdet
33.0
Aikakauslehdet
28.0
Wikipedia
13.7
Reddit
30.6
Tekstitykset
82.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: pulaa 31 % · pulassa 29 % · pula 22 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ulɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pula. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pula