pul­ki­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kuohita (puupihdeillä)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pulkka yhteydessä
Vanhin tieto
1732
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro, liivi

Ehkä deskr.-lähtöinen sana, vertaa palikka, pelkka1. Katso myös pulikka.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpulkka ’puunaula, puola, tappi’
karjalapulkka ’lautasahan alempi kädensija’, puĺkka ’rukinpyörän kehrä’, pulkoh, pulkko ’tukkireen poikittaispalkki (jonka varaan ladotaan kuorma), poikkipuu purilaissa tai kärryjen korin pohjassa; pölkky’
vepsäpūkiž (g. pūkhen) ’tukkien kuljetusalusta reessä’
vatja(vatjan Kukkosin murre) pulkka, (Tsv) pulk ’pulikka, tappi’
viropulk (g. pulga) ’palikka, kapula, puikko’
liivipūlka ’kapula, keppi, tappi’

(suomi viro → nykyruotsi murt. polk, polka ’kapula, pulikka’; liivi → latvia pulka ’tappi, puunaula’).

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus pulkka.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pulkita. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pulkita