pulk­ka

erisnimi, substantiivi/ˈpulkːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pulk-ka (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 14 809. yleisin sana

Merkitykset

  1. lumessa vedettävä tai mäenlaskussa käytettävä tasapohjainen ahkio
  2. puukapula, erit. sellainen johon merkittiin vuolemalla muistiinpanoja tehdystä työstä

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kaikki riensivät nyt katsomaan, miten Erkille oli käynyt, mutta ennenkuin he vielä ehtivät luokse, näkivät he Erkin reippaasti kääntävän pulkan kohalleen, pyörtävän ympäri ja lähtevän ajamaan heitä vastaan.
— Lauri Hannikainen, Erakkojärveläiset
Marja oli noussut pulkasta ja epäröi.
— Ilmari Tulimaa, Metsästäjän tytär
Ahkio viittaa isompaan ja kantavampaan, hyötykäyttöön tarkoitettuun vedettävään välineeseen, kun taas pulkka tarkoittaa yleensä pienempää, lähinnä lasten mäenlaskuvälinettä.
— Wikipedia: Pulkka

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pulkka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Väinö Katajan kiveliöitä, nukkuneita metsiä, hukkuneita teitä, poroja pulkkineen, suksineen!
— Jalmari Kara, Jääkärin muistelmia
Hän käännähti äkkiä ja ryntäsi pulkalleen valjastaen eteen hurjimman ajokkaistaan.
— Osmo Iisalo, Vorna
Hän on lukenut ja nähnyt kuvia eskimojen kajakeista, lappalaisten pulkista ja intiaanien lumikengistä.
— Urho Karhumäki, Halki vuoren
Miehet saapuivat vähitellen toinen toisensa perästä pulkkiaan mäen päälle kiskoen.
— Juhani Aho, Panu

Etymologia

1pulkka1 – kapula (survin, tikkaiden puola jne.), puikko

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
Lounais-Suomi Häme Kymenlaakso Inkerinmaa
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro, liivi

Ehkä deskr.-lähtöinen sana, vertaa palikka, pelkka1. Katso myös pulikka.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpulkka ’puunaula, puola, tappi’
karjalapulkka ’lautasahan alempi kädensija’, puĺkka ’rukinpyörän kehrä’, pulkoh, pulkko ’tukkireen poikittaispalkki (jonka varaan ladotaan kuorma), poikkipuu purilaissa tai kärryjen korin pohjassa; pölkky’
vepsäpūkiž (g. pūkhen) ’tukkien kuljetusalusta reessä’
vatja(vatjan Kukkosin murre) pulkka, (Tsv) pulk ’pulikka, tappi’
viropulk (g. pulga) ’palikka, kapula, puikko’
liivipūlka ’kapula, keppi, tappi’

(suomi viro → nykyruotsi murt. polk, polka ’kapula, pulikka’; liivi → latvia pulka ’tappi, puunaula’).

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus pulkka.

2pulkka2 – ahkio, pieni ajelureki

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Vermlanti, paikoin Keski-Suomi Satakunta Kaakkois-Häme Kymenlaakso
Vastineita
pohjois- eli vienankarjala

Voi olla samaa alkuperää kuin pulkka1 (katso tätä); nimitys voisi viitata joko ahkion muotoon, sen pieneen kokoon tai puupölkystä valmistettuun istuinosaan (huomaa et. pulkkareki (Satakunta) ’reki, jossa on pulkka niminen istuin’). — suomi → pohjoissaame bulˈke (uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’ahkio, jossa on jalkapeitto’ ja saame edelleen → nykyruotsi murt. (Länsipohja) nykynorja pulk ’ahkio’ sekä venäjä murt. bolk, bólok ’katettu ahkio’ (→ komi bolk, be̮lk ’vaunujen, veneen tai reen katos’); suomi → nykyruotsi murt. Suomi pullka, pulk-släde ’pieni reki’ (släde ’reki’).

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala pulkka ’ahkio, pulkka’ (? ← suomi).

Lue myös Kotuksen kirjoitus pulkka.

3pulkka3 – joukko (ihmisiä)

Alkuperä
Lainasana (muinaisvenäjä: pŭlkŭ)
Vanhin tieto
August Engelbrekt Ahlqvist, 1857
Levinneisyys
Pohjois-Savo Pohjois-Karjala

Lähtökohta: ← muinaisvenäjä pŭlkŭ ’sotajoukko, ‑osasto; sotaretki’, vertaa venäjä polk ’rykmentti’ ← germaaninen *fulka (nykysaksa Volk, nykyruotsi folk ’kansa’). Vertaa hulkka, polkka3.

4pulkka4 – lumme, ulpukka; perunan marja; peruna

Levinneisyys
paikoin Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Suomi
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja

Deskr. sanoja, vertaa pullea, pullo2, pulpukka. Samaan yhteyteen kuulunevat myös

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpulkka-, pulkkisilmä ’mulkosilmäinen’, pulkissella ’itkeä kollottaa silmänsä turvoksiin’
karjalapuĺkku ’kupla, vesikupla; vesirakko, rakkula; kalan uimarakko’, puĺkkusilmä ’mulkosilmäinen’, puĺkuttoa ’nostattaa paiseita tai näppylöitä’
lyydibuĺk (mon. buĺkud) ’paise, näppylä; (särjen) uimarakko’, buĺkuińe ’märkivä näppylä, pieni paise; pieni kupla’
vepsäbuĺk (mon. buĺkud) ’kupla; märkänäppylä’
vatja(vatjan Kukkosin murre) pulkissella, (Tsv) pulkissa ’mulkoilla’.

Vertailukohtia

karjalapuĺu ’pieni, pyöreä esine, pallukka, (perunan) mukula; ulpukan tai lumpeen hedelmä; ulkoneva silmä; kupla’, puĺusilmä ’mulkosilmäinen’
lyydibuĺoi, buĺuińe ’lumme, ulpukka’
vepsäbuĺuińe, buĺbūńe ’sama merkitys’

Vertaa myös pohjoissaame bulˈlje ’jk pullottava, mulkosilmäinen’, bulˈljarâs ’kupla’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.sled, toboggan, tally stick
  • ruotsipulka
  • ranskaluge (f)
  • venäjäбирка, керёжа (f), сани-ледянка, пулка, детские санки
  • virokelk

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • toboggan
  • sled
  • tally stick

Esiintymistiheys

8 234 esiintymää · 3.1 / milj.

Suomi24
3.1
Sanomalehdet
7.1
Aikakauslehdet
4.4
Wikipedia
1.1
Reddit
1.8
Tekstitykset
1.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: pulkassa 30 % · pulkka 22 % · pulkalla 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ulkːɑ

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pulkka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pulkka