1pelkka1 – palkki, parru, kannatinpuu
- Alkuperä
- Lainasana (varhaisempi uusruotsi)
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi ja Pohjois-Suomi
pelk-ka (2 tavua) · 6 kirjainta
"Äärettömiä arvoja"... Johnston tuijotti eteensä ja pudisti päätään, — "mitä me tiedämme?... Täällä vaellan, ja jok'ainoa askeleeni, — kaikki mitä teen, pieninkin liike, kaikki — puolihämärä aatekin, — vaikuttaa ikuisia seurauksia, — syiden ja seurausten ääretön sarja... En voi itselleni leikata kävelykeppiä kaatamatta ehkä puuta, josta olisi tullut pelkka temppeliin"...Ylihärmän Luomanperälle painelee ukko Lapualta ja tekee Unkurin uudismökin, Alahärmän Huhtamäkeen astelee Kuurilaanen ruveten talon tekoon, ja itämetsiin Jepuan rajoille mennä köpöttelee Pelkka-Jussi antaen alun Pelkkalan peräkylälle.Sahahirsi on tukkipölkky, josta on sahaamalla poistettu kaksi sivua ja saatu näin aikaiseksi aihio, pelkka.Lähtökohta: ← nykyruotsi murt. spjälk ’säle, lasta, liiste; leipälapio’, vertaa varhaisempi uusruotsi spielkar ’säleet, lastat’, nykyruotsi spjälka ’halkoa, lohkoa (säleiksi)’, nykynorja spjelk ’säle, lasta; (murt.) tiuhtavarpa’, muinaisnorja spjalk, spelka ’säle, lasta’ ← germaaninen *spelkō-, vertaa anglosaksi spelc ’katkenneen jalan sitomiseen käytettävä lasta’. — suomi → pohjoissaame belˈkit (inarinsaame koltansaame) ’veistää hirttä’.
2 614 esiintymää · 1.0 / milj.
Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi A
Yleisimmät: pelkka 51 % · pelkkaa 30 % · pelkan 9 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-elkːɑ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Pelkka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pelkka