pelk­ka

substantiivi/ˈpelkːɑ/
Jaa

Merkitykset

  1. (sahateollisuus) vajaasärmäinen ja kuoripintainen tukista saatu sahatavara, joka jää sahattaessa jäljelle, kun tukin pyöreät reunat poistetaan sahaamalla siitä pintalaudat kahdelta syrjältä kerrallaan nk. pelkkaamisessa; usein käytetty pärekatoissa alapuolelta tukevana vesikaton ruodelautana
  2. (keittiö, murteellinen) leipälapio

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsibjälke

Esimerkkilauseet

Ylihärmän Luomanperälle painelee ukko Lapualta ja tekee Unkurin uudismökin, Alahärmän Huhtamäkeen astelee Kuurilaanen ruveten talon tekoon, ja itämetsiin Jepuan rajoille mennä köpöttelee Pelkka-Jussi antaen alun Pelkkalan peräkylälle.
— Samuli Paulaharju, Härmän aukeilta
Ei se paljon sairasta yhdestä eikä kahdesta ruunanpäästä... Mutta minkäslainen pelkka se täällä Riikalla ja Katrilla syntyy?... No se meni aivan massuolaan!
— Heikki Meriläinen, Pietolan tytöt
Pelkka on sahatuote, josta on hakettamalla tai sahaamalla poistettu kaksi sivua ja joka yleensä sahataan edelleen laudoiksi.
— Wikipedia: Pelkka

Esiintymistiheys

2 614 esiintymää · 1.0 / milj.

Suomi24
1.2
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.2
Reddit
0.8
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipelkka
Genetiivipelkan
Partitiivipelkkaa
Essiivipelkkana
Translatiivipelkaksi
Inessiivipelkassa
Elatiivipelkasta
Illatiivipelkkaan
Adessiivipelkalla
Ablatiivipelkalta
Allatiivipelkalle
Abessiivipelkatta

Riimit

-elkːɑ

Kaikki riimit

Lähteet