pu­re­mi­nen

substantiivi/ˈpureminen/
Jaa

Johdettu sanasta: purra

Merkitys

  1. teonnimi verbistä purra

Synonyymit

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Mutta vaikkakin miessalin permantona oli vain kovaksi tallattua savea sai multaa, niin sen pureminen on kuitenkin jotensakin hatara mielikuva.
— Homeros, Odysseia
Yhä hellän haavan pureminen on sen kiihdyttänyt raivoon, — on ajanut pitkiä matkoja, satoja peninkulmia, valtamerta myöten, — pohjoiseen jäitä kohden, kohden Novaja Semljaa ja Jan Mainia, ja etelään Färöta kohden... Se on lakkaamattomassa levottomuudessaan ja pyrkimyksessään päästä kärsimyksistään jättänyt syvän napameren ja mennyt etelään matalan Pohjanmeren särkille; — ja lopuksi on se epätoivon tuskissaan laskettanut salmien lävitse Norjan rannikolle, jonne sen turvallisuuden vaisto muuten kielsi sitä menemästä, vaikka sillä olisi ollut mitä houkuttelevin silliparvi edessään.
— Jonas Lie, Susamel y.m. kertomuksia
Potkiminen, kiskominen, päällä puskeminen, pureminen ja vyön alle lyöminen määriteltiin sääntöjen vastaisiksi.
— Wikipedia: Nyrkkeilyn historia

Englanninkieliset vastineet

  • bite

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipureminen
Genetiivipuremisen
Partitiivipuremista
Essiivipuremisena
Translatiivipuremiseksi
Inessiivipuremisessa
Elatiivipuremisesta
Illatiivipuremiseen
Adessiivipuremisella
Ablatiivipuremiselta
Allatiivipuremiselle
Abessiivipuremisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet