hauk­ku

substantiivi/ˈhɑu̯kːu/
Jaa

Merkitykset

  1. koiran haukunnan ääni
  2. (kuvaannollisesti) alentava moiteEi haukku haavaa tee.
  3. suupala jostakin, haukkaus
  4. (lastenkieltä)koira

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

3, suupala haukata + johdin -u

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsiskall, skäll, skällning, ovett, munsbit, vovve

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Jonossa multakuormat käy, viidasta vilahti valkoinen siipi, hiiren ajohon repo jo hiipi, ojassa ryömii ja ladolle palaa, kun haukku käy, vaan kylää ei näy.
— Larin-Kyösti, Unta ja totta
Toisia oli viluttanu niin kovasti, jotta niiren oli pitäny ottaa monta kertaa oikee pitkän pluiskun, n'otta virkeetä poikia olivat ja täyres pätingis, kun haukku rupes tulemhan paikalle.
— Jaakkoo Vaasan, Prässylttyä
Schillerin tavoitteena oli melko kevytrakenteinen ja notkea koira, jolla oli hyvä hajuaisti, voimakkaat raajat ja kuuluva haukku.
— Wikipedia: Schillerinajokoira

Englanninkieliset vastineet

  • bark
  • munch

Esiintymistiheys

73 360 esiintymää · 28.0 / milj.

Suomi24
33.3
Sanomalehdet
3.4
Aikakauslehdet
2.7
Wikipedia
1.1
Reddit
17.8
Tekstitykset
8.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihaukku
Genetiivihaukun
Partitiivihaukkua
Essiivihaukkuna
Translatiivihaukuksi
Inessiivihaukussa
Elatiivihaukusta
Illatiivihaukkuun
Adessiivihaukulla
Ablatiivihaukulta
Allatiivihaukulle
Abessiivihaukutta

Riimit

-ɑukːu

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet