py­häl­lys

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. aitaamalla suojattu, eristetty alue; rauhoitus

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pyhä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä

Lähtökohta: ? ← germaaninen *wīχa-, vertaa muinaisyläsaksa wīhen ’pyhittää’, nykysaksa weihen ’vihkiä, pyhittää’.

Toisen selityksen mukaan kantasuomi sivumuoto s:sta piha, mistä olisivat relikteinä murt. tavattavat eristämiseen ja aitaamiseen viittaavat merkitykset (piha alkuaan ’aitaus’, katso tätä).

Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpühä ’sunnuntai, pyhä(päivä); paasto’, pühittǟ ’varata; kieltää’, pühhäin ’pyhimyksenkuva’
karjalapyhä ’paasto; pyhäpäivä, sunnuntai; viaton, hurskas, pyhitetty’, pyhitteä ’paastota’, pyhites ’paasto; katumusharjoitus’
lyydipühä ’paastoaika; pyhä’, pühittädä ’paastota’
vepsäpühä ’paasto’, pühütädä ’paastota’
vatjapühä ’pyhä; paastoruoka’, pühätä (Alava) ’suojella, hoitaa’
viropüha ’pyhä; juhla(päivä)’, pühitseda ’juhlia, viettää juhlaa; siunata, pyhittää’, pühalik ’juhlallinen, juhlava, pyhäinen’
liivipivā, püvā, (salatsinliivi) püä ’pyhä; juhla(päivä)’, pivāli ’autuas, siunattu’, pivā(l)tə, (salatsinliivi) püat ’pyhittää, siunata’, piʾuštə ’pyhittää, kunnioittaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamebâsse ’pyhä(päivä); juhlapäivä; (Lu myös) uhri(paikka); (V myös) paasto’, pohjoissaame bâsotit (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’pyhittää, viettää pyhää; (V myös) paastota’ (pohjoissaame murt. bihebartak ’lapsen synnyttyä pidetyt pidot’ ← suomi pyhät pirtit)

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pyhällys. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pyhällys