raa­kun­ta

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

raa-kun-ta (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: raakkua

Merkitys

  1. matalahko karkean säröinen ääni, erityisesti variksen huuto

Esimerkkilauseet

Mutta ei kuulunut muuta kuin variksen raakuntaa kaukaa.
— Teuvo Pakkala, Lapsia
Kun ne olivat keskellä sankkaa metsää, kaukana maalaisten asumuksista, ei näille raunioille usein ihmisjalka astunut, varsinkin kun yölintujen alinomainen raakunta oli taikauskoisissa kyläläisissä herättänyt sellaisen luulon, että kaatuneitten flaamilaisten henget siellä huusivat kostoa tai sovitusta.
— Hendrik Conscience, Flanderin leijona
Variksen ääni on käheää ja kovaa raakuntaa.
— Wikipedia: Varis

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan raakunta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Mutta ei kuulunut muuta kuin variksen raakuntaa kaukaa.
— Teuvo Pakkala, Lapsia

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan raakkua yhteydessä
Vastineita
karjala

Onomat. sanoja. — pohjoissaame rakkot (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’raakkua’ ilmeisesti ← suomi, karjala.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalaroakkuo, kroakkuo, kroakkoa ’raakkua, vaakkua’.

Samaa juurta olevia sanoja

Käännökset

  • engl.caw

Englanninkieliset vastineet

  • caw

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Raakunta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/raakunta