ri­put­taa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. antaa riippua, roikottaa
  2. sirottaa, tiputtaa

Etymologia

1riputtaa1 – antaa riippua, roikottaa

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan riippua yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Deskr.(-onomat.) sanoja, kuten myös

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenrippua ’riippua’
karjalarippuo ’riippua’, ripustoa ’ripustaa’, riputtoa ’sama merkitys; riiputtaa’, rippiellä, rippiessä ’riipuksissa’ (riippakivi ’ankkurikivi’ ← suomi)
lyydirippuda ’riippua’, riputtada ’ripustaa; hirttää’
vepsäŕipta ’riippua’, ŕip(p)utada ’ripustaa, panna riippumaan’
vatjarippua ’riippua’, ripussā ’ripustaa’
virorippuda, ripneda ’riippua, roikkua’, ripendada ’sama merkitys, repsottaa’, riputada ’ripustaa’

(suomi tai karjala → koltansaame reppăted (kildininsaame) ’hirttää’).

Vertailukohtia

karjalarivissä (prs. ripisöy) ’laahata; riippua’, rivata ’laahata, viistää’
lyydiribištä ’laahata; roikkua’, ribaita ’viistää maata’
vepsäribaita ’riippua maata viistäen’
liiviriʾbbə ’roikkua lepattaen’ (varmaankin alkuaan sama kuin ripistä ’rapista, varista’, katso tätä)

. Vertaa myös ripottaa.

2riputtaa2 – sirottaa, tiputtaa

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ripottaa yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vatja, viro, inarinsaame
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaripoittoa ’ripottaa, sirottaa’, ripoitella ’ripotella’
lyydiripottada ’ripottaa, sirottaa’
vatja(vatjan Kukkosin murre) riputtā ’ripotella’
viroriputada ’ripottaa, ripotella’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

inarinsaameinarinsaame roppađ (koltansaame kildininsaame) ’pyyhkäistä kädellä; (Ko Kld) ripottaa, tiputtaa’.

Deskr.-onomat. sanoja, joiden yhteyteen kuuluvat ripe ja ilmeisesti myös ripistä ja riippua (katso näitä).

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Riputtaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/riputtaa