e­si­rip­pu

substantiivi/ˈesiˌripːu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

e-si-rip-pu (4 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

  1. näyttämöä katsomosta erottava verho

Esimerkkilauseet

Tänään päivällä ovat Heilwigin hienot sormet vetäneet esiripun kiinni, mutta kuitenkaan en voi vielä unohtaa, kuinka pelottavalta sen takana näyttää, ainakin sille, joka ei ole vielä oppinut katsomaan iankaikkisuutta ja totuutta suoraan silmiin.
— Helene Christaller, Kuin unta näkeväiset...
Ja sitten, valitettavasti, esirippu isännältä laski!
— Joel Lehtonen, Rai Jakkerintytär
Hän pyrki luomaan uuden teatterin, repi pois vanhan teatterin katinkullat, sametit ja esiriput ja toi tilalle kiveä, rautaa ja tiiliseinää.
— Wikipedia: Vsevolod Meyerhold

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan esirippu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Elämä siirsi syrjään esiripun, jotta hän saisi lukea siitä kuin kirjasta ja ymmärtää.
— Jack London, Aavoilla ulapoilla
Hänen oikea kätensä piteli raskasta purppuraista esirippua, jonka hän oli puolittain syrjään vetänyt.
— Robert Heymann, Golgatalta Roomaan
Kun esirippu laskeutui, ei ainoakaan kuulijoista liikuttanut kättänsä.
— Julius Stinde, Buchholzin perhe
Elämän näyttämön esirippu oli noussut Korpelassa ja alkoi elämän suuri näytös.
— Irmari Rantamala, Harhama II

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan esi yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

Katso myös etelä ja etu.

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenesi ’etupuoli; heinälakeinen’, etemp ’kauemmaksi’, etemmälle ’edemmäksi’, etes ’eteenpäin’, ettēvä ’etevä’, etimäin ’etumainen’, ēl ’edellä’, ēlt ’edeltä’, ēllē ’edelleen’, ēs ’edellä, edessä’, ēst ’edestä’
karjalaesi ’etupuoli, edusta, jkn edessä oleva’, esin ’päin, kohti’, eteh ’eteen’, esih ’esille’; iellä, ‑ltä, ‑lle ’edellä, edeltä, edelle; ennen, ensin jne.’, iessä, ‑stä ’edessä, edestä’; etempeänä ’edempänä’, ez(i)mäine ’ensimmäinen’, etevä ’viikatteesta, jossa terän ja varren muodostama kulma on tylppä, (ihmisestä) puoleensavetävä; itselleen anastava’, etine ’etu-; (niitto)lakeinen’
lyydiedel ’edellä, ennen; eteen’, edes ’edessä’, edemba ’lähemmäksi’, ežmäi ’ensin’, ežmäińe ’ensimmäinen’
vepsäeźi ’etuosa’, (mon.) ede̮d ’lakeinen, etu (niitettäessä jne.)’, ede̮s ’edessä, edellä’, ede̮l ’edellä, ennen’, ede̮he ’edelle, eteen’, ede̮le̮, ede̮mba ’kauemmas, eteenpäin’, ede̮ĺińe ’edellinen, entinen’, eźińe, ed́ińe ’etu-, etumainen’, ezmäi ’ensin’, ezmäińe ’ensimmäinen’
vatjaesi ’edus’, ēzä ’edessä’, etē ’eteen’, eüz ’edus’, esimein ’ensimmäinen’
viroesi ’edus, esi; laes, leikkuukaista’, ees ’edessä’, eest ’edestä; puolesta; tähden; sitten’, ette ’eteen; ennakolta; esille’, eel, eelt, eele ’edellä, -ltä, ‑lle’, edeneda ’edistyä, kehittyä’, edev ’turhamainen; viisasteleva’, esimene ’ensimmäinen, ensi’, esineda (uud.) ’esiintyä’
liivijeʾd, jeʾddi ’edessä oleva’, eʾd́d́i ’etinen; eteinen; etu-’, jeʾddə ’eteen, esiin; ennakolta’, eʾžmi, eʾižmi ’ensimmäinen’

(luulajansaame ietis, ätas ’edes, vähintään, ainakin’ ← suomi edes)

Kaukaisemmissa sukukielissä

etelämansietelämansi itämansi länsimansi il, pohjoismansi ēl(a) ’eteenpäin’, itämansi pohjoismansi ēlən, länsimansi ilən, jälən ’edessä, edempänä’, itämansi ēlt, länsimansi īlt ’edeltä, aikaisemmin’
itähantiitähanti ilə ’eteenpäin, edemmäs’, etelähanti jet ’vieras, syrjäinen’, jetə ’pois’, pohjoishanti jeᴧ ’etemmäs; pois; syrjään’, itähanti iᴧpi, etelähanti itpə, jetpə, pohjoishanti jeᴧpĭ ’etupuoli’
unkarielő ’esi-’, elől ’edellä, edessä’, előre ’eteenpäin, edelle; ennen’, előtt ’edessä, edellä, ennen’

Deskr.(-onomat.) sanoja, kuten myös

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenrippua ’riippua’
karjalarippuo ’riippua’, ripustoa ’ripustaa’, riputtoa ’sama merkitys; riiputtaa’, rippiellä, rippiessä ’riipuksissa’ (riippakivi ’ankkurikivi’ ← suomi)
lyydirippuda ’riippua’, riputtada ’ripustaa; hirttää’
vepsäŕipta ’riippua’, ŕip(p)utada ’ripustaa, panna riippumaan’
vatjarippua ’riippua’, ripussā ’ripustaa’
virorippuda, ripneda ’riippua, roikkua’, ripendada ’sama merkitys, repsottaa’, riputada ’ripustaa’

(suomi tai karjala → koltansaame reppăted (kildininsaame) ’hirttää’).

Vertailukohtia

karjalarivissä (prs. ripisöy) ’laahata; riippua’, rivata ’laahata, viistää’
lyydiribištä ’laahata; roikkua’, ribaita ’viistää maata’
vepsäribaita ’riippua maata viistäen’
liiviriʾbbə ’roikkua lepattaen’ (varmaankin alkuaan sama kuin ripistä ’rapista, varista’, katso tätä)

. Vertaa myös ripottaa.

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.curtain
  • ruotsiridå
  • saksaVorhang (m)
  • ranskarideau (m)
  • venäjäзанавес
  • esp.télon
  • viroeesriie

Englanninkieliset vastineet

  • curtain

Esiintymistiheys

4 345 esiintymää · 1.7 / milj.

Suomi24
1.6
Sanomalehdet
1.9
Aikakauslehdet
1.1
Wikipedia
1.9
Reddit
0.3
Tekstitykset
2.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi B

Yleisimmät: esirippu 50 % · esiripun 43 % · esirippua 5 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ipːu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Esirippu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/esirippu