rii­put­taa

verbi/ˈriːputːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

rii-put-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: riippua

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. riipustaa lihaa sen mureuttamiseksi tai maun parantamiseksi
  2. antaa jonkin roikkua vapaasti

Synonyymit

Esimerkkilauseet

— Saatanan ryssä, kitupiikki, noituu Kemppi mennessään, riiputtaen kenttäpakkia.
— Pentti Haanpää, Kenttä ja kasarmi
JOOSE (palaa kamarista, astuu raskaasti, kuin väsyneenä, riiputtaa kädessään punakaartilaismerkein varustettua Pennun takkia, jonka heittää muurin viereiselle rahille; väsyneellä äänellä, mutta varmasti). Kutsukaa poika esiin.
— Lauri Haarla, Kaksiteräinen miekka
Seuraavaksi se pestään liian suolan poistamiseksi, ja sitä riiputetaan pimeässä kellarissa, missä on hyvä ilmanvaihto, kunnes se on kokonaan kuivanut.
— Wikipedia: Prosciutto

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan riiputtaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kielokoivikosta palatessaan Toini riiputti hattua kädessään ja hänen sykkyränsä oli auennut.
— Eino Railo, Laulamaton tuska
Ja päästyämme turvaan pitkään puuhun, riiputimme pentuja ilmassa ja nauroimme taas.
— Jack London, Ennen Aatamia

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan riippua yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Deskr.(-onomat.) sanoja, kuten myös

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenrippua ’riippua’
karjalarippuo ’riippua’, ripustoa ’ripustaa’, riputtoa ’sama merkitys; riiputtaa’, rippiellä, rippiessä ’riipuksissa’ (riippakivi ’ankkurikivi’ ← suomi)
lyydirippuda ’riippua’, riputtada ’ripustaa; hirttää’
vepsäŕipta ’riippua’, ŕip(p)utada ’ripustaa, panna riippumaan’
vatjarippua ’riippua’, ripussā ’ripustaa’
virorippuda, ripneda ’riippua, roikkua’, ripendada ’sama merkitys, repsottaa’, riputada ’ripustaa’

(suomi tai karjala → koltansaame reppăted (kildininsaame) ’hirttää’).

Vertailukohtia

karjalarivissä (prs. ripisöy) ’laahata; riippua’, rivata ’laahata, viistää’
lyydiribištä ’laahata; roikkua’, ribaita ’viistää maata’
vepsäribaita ’riippua maata viistäen’
liiviriʾbbə ’roikkua lepattaen’ (varmaankin alkuaan sama kuin ripistä ’rapista, varista’, katso tätä)

. Vertaa myös ripottaa.

Englanninkieliset vastineet

  • hang
  • tenderise

Esiintymistiheys

1 204 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.4
Reddit
0.4
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: riiputtaa 40 % · riiputetaan 14 % · riiputettu 11 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin riiputtaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäriiputanriiputinolen riiputtanutolin riiputtanut
sinäriiputatriiputitolet riiputtanutolit riiputtanut
hänriiputtaariiputtion riiputtanutoli riiputtanut
meriiputammeriiputimmeolemme riiputtaneetolimme riiputtaneet
teriiputatteriiputitteolette riiputtaneetolitte riiputtaneet
heriiputtavatriiputtivatovat riiputtaneetolivat riiputtaneet
passiiviriiputetaanriiputettiinon riiputettuoli riiputettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäriiputtaisinolisin riiputtanut
sinäriiputtaisitolisit riiputtanut
hänriiputtaisiolisi riiputtanut
meriiputtaisimmeolisimme riiputtaneet
teriiputtaisitteolisitte riiputtaneet
heriiputtaisivatolisivat riiputtaneet
passiiviriiputettaisiinolisi riiputettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäriiputa—
hänriiputtakoonolkoon riiputtanut
meriiputtakaamme—
teriiputtakaa—
heriiputtakootolkoot riiputtaneet
passiiviriiputettakoonolkoon riiputettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäriiputtanenlienen riiputtanut
sinäriiputtanetlienet riiputtanut
hänriiputtaneelienee riiputtanut
meriiputtanemmelienemme riiputtaneet
teriiputtanettelienette riiputtaneet
heriiputtanevatlienevät riiputtaneet
passiiviriiputettaneenlienee riiputettu

Infinitiivit

1. infinitiiviriiputtaa
1. inf. pitkä muotoriiputtaakseen
2. inf. inessiiviriiputtaessa
2. inf. inessiivi, passiiviriiputettaessa
2. inf. instruktiiviriiputtaen
3. inf. inessiiviriiputtamassa
3. inf. elatiiviriiputtamasta
3. inf. illatiiviriiputtamaan
3. inf. adessiiviriiputtamalla
3. inf. abessiiviriiputtamatta
3. inf. instruktiiviriiputtaman
4. infinitiiviriiputtaminen
5. infinitiiviriiputtamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiriiputtava
Passiivin 1. partisiippiriiputettava
Aktiivin 2. partisiippiriiputtanut
Passiivin 2. partisiippiriiputettu
Agenttipartisiippiriiputtama
Kieltopartisiippiriiputtamaton

Riimit

-iːputːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Riiputtaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/riiputtaa