roh­tu­a

verbi/ˈrohtuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

roh-tu-a (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. tulla ihoon rohtumaa, tavallisesti punoittavaa ihottumaa ahavan, kylmän, mekaanisen ärsykkeen tai ihosairauden seurauksena

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Hän vaihtoi sitä kainalosta toiseen, voidakseen pistää molemmat kätensä yht'aikaa housuntaskuihin; vinhasta länsituulesta rohtuivat ja kohmettuivat hänen kätensä.
— Émile Zola, Kivihiilenkaivajat
Ne parahite estäwät rohtumisia ja muita waiwoja lapselta.
— Elias Lönnrot, Suomalaisen talonpojan koti=lääkäri
Savipuolet ja rohtumiset olivat pikkuisia pahoja, tuulen kautta ajettuja.
— Samuli Paulaharju, Sompio

Etymologia

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
länsimurteet
Vastineita
karjala

Johd. sanasta ruoho (katso tätä); vertaa myös suomi rohtua (vanh., Jusl 1745), viro rohtuda ’ruohottua’. Sana on alkuaan voinut tarkoittaa taudin tai ihottuman tarttumista maasta (ruohosta), vertaa myös maanviha ’ihottuma’, jonka jälkiosa on samaa kantaa kuin vihanta ja vihreä (katso näitä). Katso myös rohto, ryhtyä.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjala(← suomi) ruohtuo ’rohtua’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.chap
  • saksarauh, werden
  • ranskagercer

Englanninkieliset vastineet

  • chap

Esiintymistiheys

842 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi F

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin rohtua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minärohdunrohduinolen rohtunutolin rohtunut
sinärohdutrohduitolet rohtunutolit rohtunut
hänrohtuurohtuion rohtunutoli rohtunut
merohdummerohduimmeolemme rohtuneetolimme rohtuneet
terohdutterohduitteolette rohtuneetolitte rohtuneet
herohtuvatrohtuivatovat rohtuneetolivat rohtuneet
passiivirohdutaanrohduttiinon rohduttuoli rohduttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minärohtuisinolisin rohtunut
sinärohtuisitolisit rohtunut
hänrohtuisiolisi rohtunut
merohtuisimmeolisimme rohtuneet
terohtuisitteolisitte rohtuneet
herohtuisivatolisivat rohtuneet
passiivirohduttaisiinolisi rohduttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinärohdu—
hänrohtukoonolkoon rohtunut
merohtukaamme—
terohtukaa—
herohtukootolkoot rohtuneet
passiivirohduttakoonolkoon rohduttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minärohtunenlienen rohtunut
sinärohtunetlienet rohtunut
hänrohtuneelienee rohtunut
merohtunemmelienemme rohtuneet
terohtunettelienette rohtuneet
herohtunevatlienevät rohtuneet
passiivirohduttaneenlienee rohduttu

Infinitiivit

1. infinitiivirohtua
1. inf. pitkä muotorohtuakseen
2. inf. inessiivirohtuessa
2. inf. inessiivi, passiivirohduttaessa
2. inf. instruktiivirohtuen
3. inf. inessiivirohtumassa
3. inf. elatiivirohtumasta
3. inf. illatiivirohtumaan
3. inf. adessiivirohtumalla
3. inf. abessiivirohtumatta
3. inf. instruktiivirohtuman
4. infinitiivirohtuminen
5. infinitiivirohtumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippirohtuva
Passiivin 1. partisiippirohduttava
Aktiivin 2. partisiippirohtunut
Passiivin 2. partisiippirohduttu
Agenttipartisiippirohtuma
Kieltopartisiippirohtumaton

Riimit

-ohtuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rohtua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rohtua