roi­mi­a

verbi/ˈroi̯miɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

roi-mi-a (2 tavua) · 6 kirjainta

Johdettu sanasta: roima

Merkitykset

  1. monikon partitiivi sanasta roima
  2. lyödä, läjäytellä

Esimerkkilauseet

"Sinun täytyy antaa anteeksi tälle hienolle naiselle, rakas Kaski, sillä hän ei ole koskaan nähnyt niin roimia miehiä kuin sinä ja muut henkivartijani ovat.
— J. O. Åberg, Kaarle XII vanginvartijana
Alhaalta tieltä kuuluu roimia askelia.
— Lauri Haarla, Varjojen sota
Honningsvaagin rannas seisoo suuri joukko kylänmiähiä, jokka ihastellen kattelivat mun roimia suamalaasia piaksusaappahiani.
— Jaakkoo Vaasan, Petsamhon valaskaloja onkimhan

Etymologia

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
laajalti häm-, sav- ja kaakkoismurteet
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro

Deskr. sanoja, joiden yhteyteen kuuluu myös suomi roivia, roivata (Pohjois-Suomi) ’heittää, paiskata; lyödä’ (→ pohjoissaame roaiˈvât ’lyödä kovasti’)

Vertaa rojahtaa ja roima.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenroimata ’lyödä, roimia’
karjalaroimie, roimata ’lyödä, läimäyttää, sivaltaa’, roimuttoa ’läimiä, huitoa’
vepsäroimutada ’jyskyttää ovea’
vatja(Tsv) roima- ’läimäyttää’
viroroima-, roimi- (koillmurt., luultavasti ← suomi) ’roimia, piestä’.

Lähisukukielissä

inkeroinenroivata ’lyödä’
vatja(Tsv) roiva- ’heiluttaa; hakata, läimiä’

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esiintymistiheys

355 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 61 (sallia)

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin roimia taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäroiminroiminolen roiminutolin roiminut
sinäroimitroimitolet roiminutolit roiminut
hänroimiiroimion roiminutoli roiminut
meroimimmeroimimmeolemme roimineetolimme roimineet
teroimitteroimitteolette roimineetolitte roimineet
heroimivatroimivatovat roimineetolivat roimineet
passiiviroimitaanroimittiinon roimittuoli roimittu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäroimisinolisin roiminut
sinäroimisitolisit roiminut
hänroimisiolisi roiminut
meroimisimmeolisimme roimineet
teroimisitteolisitte roimineet
heroimisivatolisivat roimineet
passiiviroimittaisiinolisi roimittu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäroimi—
hänroimikoonolkoon roiminut
meroimikaamme—
teroimikaa—
heroimikootolkoot roimineet
passiiviroimittakoonolkoon roimittu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäroiminenlienen roiminut
sinäroiminetlienet roiminut
hänroimineelienee roiminut
meroiminemmelienemme roimineet
teroiminettelienette roimineet
heroiminevatlienevät roimineet
passiiviroimittaneenlienee roimittu

Infinitiivit

1. infinitiiviroimia
1. inf. pitkä muotoroimiakseen
2. inf. inessiiviroimiessa
2. inf. inessiivi, passiiviroimittaessa
2. inf. instruktiiviroimien
3. inf. inessiiviroimimassa
3. inf. elatiiviroimimasta
3. inf. illatiiviroimimaan
3. inf. adessiiviroimimalla
3. inf. abessiiviroimimatta
3. inf. instruktiiviroimiman
4. infinitiiviroimiminen
5. infinitiiviroimimaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiroimiva
Passiivin 1. partisiippiroimittava
Aktiivin 2. partisiippiroiminut
Passiivin 2. partisiippiroimittu
Agenttipartisiippiroimima
Kieltopartisiippiroimimaton

Riimit

-oimiɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Roimia. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/roimia