rou­ki­o

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. röykkiö, kasa (heiniä, puita, kiviä)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan roukko yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro

Lainalähde: ilmeisesti ← germaaninen (kantaskandinaavi) *χrauka-z, vertaa nykyruotsi rök ’viljakuhilas; lyhdekeko, ‑auma; hernehaasia’, muinaisruotsi röker ’kuhilas, pino’, nykynorja rauk ’pieni vilja-, turve-, lehtikeko’, muinaisnorja hraukr ’kartiomainen läjä’. Kuitenkin sanue (varsinkin viro) liittyy osittain myös s.v. roukku main. sanoihin.

Vertaa myös routto, ruko. Etuvok. varianteista katso röykkiö.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenroukko ’pieni heinäsaatto’
karjalaroukka ’röykkiö, roukkio’, roukkivo ’sama merkitys’, roukkajeä ’ahtojää’
vepsärouk (mon. ‑ad) ’olkiauma, ‑keko’
vatjare̮ukko ’pitkä suova, pieles, puukehäinen heinäsuova’
virorõuk (g. rõugu, murt. rõuga, rõuge) ’(katosmainen) vilja-, heinä-, herneauma, pieles; tällaisen runkopuu’

(suomi ? → pohjoissaame roawˈko (luulajansaame inarinsaame kildininsaame) ’komojää’)

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Roukio. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/roukio