ruikuttaja
substantiivi/ˈrui̯kutːɑjɑ/rui-kut-ta-ja (4 tavua) · 10 kirjainta · Suomen kielen 16 567. yleisin sana
Johdettu sanasta: ruikuttaa
Merkitys
- henkilö, joka ruikuttaa
Esimerkkilauseet
Mamselli Barkstén kuuli sen kuiskauksen ja sanoi ivallisesti: Buch der Lieder? Rakkauden ruikuttaja! Aina se mies itkee säkeittensä ääressä.Monsieur näkee uled nailit — tanssijatytöt —» Pehmeällä, mairittelevalla äänellä sokellettu murteellinen ranskankieli vaivasi Caryllin korvia ja hän pyörähti jyrkästi halpaan, pienikokoiseen, sekarotuiseen ruikuttajaan, joka tähyili häntä turmeltuneilla kasvoillansa ilkeä hymy.Vuonna 1809 Lordi Byron pilkkasi Dacrea satiirissaan English Bards and Scotch Reviewers ja kuvasi tämän hurskastelevan ruikuttajan arkkityypiksi.Etymologia
ruikuttaa + johdin -ja
Englanninkieliset vastineet
- blubbererlähisynonyymi
Esiintymistiheys
7 008 esiintymää · 2.7 / milj.
Sana esiintyy noin 30 kertaa useammin keskustelupalstoilla (Suomi24, Reddit) kuin sanoma- ja aikakauslehdissä, mikä voi viitata puhekielisyyteen.
Suomi24
3.2
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
1.0
Tekstitykset
0.4
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10 (koira)
Yleisimmät: ruikuttaja 30 % · ruikuttajat 27 % · ruikuttajia 23 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑjɑ
Kaikki riimitaiheet:
luokat:
Lähteet
- Wikisanakirja (suomi)· CC BY-SA 4.0
- Wiktionary (englanti)· CC BY-SA 4.0
- FinnWordNet 2.0, Lindén et al. (2012)· CC BY 3.0
- Psykolingvistiset tunnusluvut, Kielipankki· CC BY 4.0
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Ruikuttaja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ruikuttaja