runokieli

substantiivi

/ˈrunoˌkie̯li/

Yhdyssana: runo + kieli

Merkitys

1.runoissa käytettävä kieli, joka eroaa sanastoltaan ja tyyliltään yleiskielestä

Mutta kun nousut ja laskut aivan säännöllisesti seuraavat toisiansa, syntyy runomitta, joka on runokielen perustus.

Sitävastoin on hippa eli hiippa runokieleen kuuluva nimitys.

Dmitrijevin tyyli oli keveää, siroa ja terävää, ja hän vapautti venäläisen runokielen vanhentuneista ja kankeista sanoista ja muodoista.

386 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24

0.1

Sanomalehdet

0.1

Aikakauslehdet

0.8

Wikipedia

0.7

0.0

Tekstitykset

0.0

Taivutusluokka 26

-ieli