- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan ryhtyä yhteydessä
- Vastineita
- karjala
merk. myös ’tarttua, kajota, koskettaa; takertua, paakkuuntua (lumi, savi)’, vanh. kirjak. (Agr) ’liittyä, yhtyä’
Alkuaan deskr. sana, jota läheisesti muistuttavat rohtua (katso tätä) ja ruohtua (jotka johd:ia sanasta ruoho); mahdollisesti kyseessä onkin joukko näiden etuvok. variantteja (lähinnä alkuaan ruohtua → ryöhtyä, ryyhtyä, josta rohtua muodon mallin mukaan länsimurteet ryhtyä; kontam.-lähteenä mahdollisesti myös yhtyä). Tarttumisen ja ihottuman sekä toisaalta ’alkamisen’ välistä semantt. suhdetta kuvastaa myös ruveta (katso tätä), mikäli se on, kuten otaksutaan, johd. sanasta rupi.