saa­vut­ta­mat­to­muus

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: saavuttaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. tila, jossa jokin on mahdotonta saavuttaa, tai taipumus olla luotaantyöntävä ja tavoittamaton

Synonyymit ja vastakohtasanat

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Astua samoille lattialaudoille, hengittää samaa ilmaa, kosketella samoja esineitä kuin hän, jota vuosikausien kuluessa on kaihonnut näkevänsä, mutta joka on yhä kaukaisemmaksi saavuttamattomuudeksi muuttunut.
Arvid Järnefelt, Nuoruuteni muistelmia
Hän on runoillut Aiskhyloksen Promotheukseen ne trilogian kaksi osaa, jotka ovat hävinneet; ja joskaan niiden sävy ei ole aivan sama, niin se riippuu niiden runsaammasta ja syvemmästä sisällöstä, siltä ainakin tuntuu sen mielestä, joka ei usko antiikin saavuttamattomuuteen.
August Strindberg, Götalaiset huoneet
Buddhan opetusten mukaan pakollinen jälleensyntyminen ja valaistumisen saavuttamattomuus johtuu sokeudesta nähdä oma buddhaluonto.
Wikipedia: Buddhaluonto

Englanninkieliset vastineet

  • unattainableness
  • unapproachability

Lähteet