sal­vu­här­kä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kuohittu sonni

Etymologia

Sanakirjassa
Yhdyssana, käsitellään sanan salvaa yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, viro, liivi, eteläsaame

murt. myös ’kaluta, purra; leikata, lyhentää; ottaa osa jstak (esimerkiksi perunoita maasta varsia nyhtämättä; kuoria maitoa)’

Samaa sanuetta kuin salvoa. Sanue voinee kuulua samaan pesyeeseen kuin s.v. salia mainitut sanat, mutta siinä tapauksessa eteläsaame sana olisi alkukonsonanttinsa perusteella (kantasaame *s- pro *ć-) vanha laina ← itämerensuomi. Myöhempiä lainoja ovat pohjoissaame salˈvet ’iskeytyä tai pureutua kiinni jhk (et. tappelussa); olla hellittämättä otettaan’ ← suomi salva-; pohjoissaame salˈvo (inarinsaame) ’salvopässi’ ← suomi salvo tai salvu.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalasalvoa ’salvaa, kuohita’, salvo ’kuohitseminen; salvettu eläin’ (salvohäkki, ‑pošši ’salvuhärkä, ‑pässi’)
lyydisalvada, sauv(a)da, sauvoa ’kuohita’
vepsäsalvatta, souvatada ’sama merkitys’
virosalvata ’pistää (hyönteinen, käärme), purra, puraista; varastaa’
liivisall (prs. salab; salatsinliivi) ’purra’

Kaukaisemmissa sukukielissä

eteläsaameeteläsaame suolvedh ’purra (esimerkiksi koira)’

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Salvuhärkä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/salvuhärkä