- Alkuperä
- Taivutusmuoto
- Slangissa
- 1930 lähtien
Taivutusmuoto (inessiivi) sanasta sippi.
Helsingin slangissa
sippi1 ’rahaton; lopen uupunut; epäkunnossa (kone)’
voi kuulua yhteen murresanan (itämurt., Pohjanmaa) mennä sip(p)aan ’mennä vinoon, pieleen; epäonnistua, raueta’, jolla on vastineita myös lähisukukielissä (karjala šivallah ’kallellaan’).
Johdoksia: sippaa ’menettää rahansa (pelissä); loppua; väsähtää, nukahtaa; mennä rikki (kone)’