snää

Jollet snää Viljanen istu hiljaa siellä, niin mnää olen pian yhtenä joukossa.

Suatt snuu ol davaroi tuor, snää kyll diärä, ett mee snuu dääll rakastamm kaikk, ja ain ko snää dule, nii mee siit ilostumm — ja duo Annette itk, kos snää menis sottaa."

Suomen murteissa ja puhekielessä on persoonapronomineista erilaisia variaatioita: Minä ja sinä voivat olla mä ja sä, mää ja sää, mnää ja snää, mie ja sie tai miä ja siä puhujan kotiseudusta riippuen.