sor­tu­mi­nen

substantiivi/ˈsortuminen/
Jaa

Johdettu sanasta: sortua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä sortua

Synonyymit

Etymologia

sortua + johdin -minen

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Niin kamala haaveiden raukeaminen, sellainen elinkauden kestäneiden toiveiden ja pyrkimysten sortuminen, sellainen ikivanhan perinnäisen uskon repiminen olisi riittänyt selitykseksi, vaikkakin tharkilainen olisi puhjennut vielä paljon voimakkaampiin mielenpurkauksiin.
— Edgar Rice Burroughs, Marsin jumalat
Se kannustaa häntä eteenpäin, vaikka palkintona usein on sortuminen, jota ennen on käynyt loppumaton sarja kärsimyksiä ja kieltäytymisiä.
— O. A. Joutsen, Meren kirja
Vuosisadan mittaan suoraviivainen gotiikka menetti kuitenkin suosionsa, mihin vaikutti lajityypille ominaisen liioittelun sortuminen tahattomaan komediaan.
— Wikipedia: Goottilainen romaani

Englanninkieliset vastineet

  • collapse
  • cave in

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivisortuminen
Genetiivisortumisen
Partitiivisortumista
Essiivisortumisena
Translatiivisortumiseksi
Inessiivisortumisessa
Elatiivisortumisesta
Illatiivisortumiseen
Adessiivisortumisella
Ablatiivisortumiselta
Allatiivisortumiselle
Abessiivisortumisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet