Asiasanasto.fi

sortuminen

substantiivi

/ˈsortuminen/

Johdettu sanasta: sortua

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä sortua

Synonyymit

Etymologia

sortua + johdin -minen

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Niin kamala haaveiden raukeaminen, sellainen elinkauden kestäneiden toiveiden ja pyrkimysten sortuminen, sellainen ikivanhan perinnäisen uskon repiminen olisi riittänyt selitykseksi, vaikkakin tharkilainen olisi puhjennut vielä paljon voimakkaampiin mielenpurkauksiin.

Edgar Rice Burroughs, Marsin jumalat

Se kannustaa häntä eteenpäin, vaikka palkintona usein on sortuminen, jota ennen on käynyt loppumaton sarja kärsimyksiä ja kieltäytymisiä.

O. A. Joutsen, Meren kirja

Vuosisadan mittaan suoraviivainen gotiikka menetti kuitenkin suosionsa, mihin vaikutti lajityypille ominaisen liioittelun sortuminen tahattomaan komediaan.

Wikipedia: Goottilainen romaani

Englanninkieliset vastineet

  • collapse
  • cave in

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivisortuminen
Genetiivisortumisen
Partitiivisortumista
Essiivisortumisena
Translatiivisortumiseksi
Inessiivisortumisessa
Elatiivisortumisesta
Illatiivisortumiseen
Adessiivisortumisella
Ablatiivisortumiselta
Allatiivisortumiselle
Abessiivisortumisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit