spurt­ti

substantiivi/ˈspurtːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

spurt-ti (2 tavua) · 7 kirjainta

Merkitys

  1. (arkikieli)lyhytaikainen tavallista nopeampi juokseminen; kiri

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Lähtö-starttia ja loppu-spurttia — kuten Heikki tapasi mielellään alkua ja loppua nimitellä — hän myös pojille usein vasarteli.
— Juudas Puustinen, Hiihtokilpailu
Viimmeesellä 100 metrillä se kiristi toisten spurtista ainaki 10 metriä.
— Jaakkoo Vaasan, Jaakkoo lähti Pariisihi...
Sitä käytetään jäniksen, pienen hirven, ketun ja suden metsästykseen, ja sen sanotaan kykenevän ottamaan hämmästyttävän nopeita, lyhyitä spurtteja lähtiessään saaliinsa perään.
— Wikipedia: Etelävenäjänvinttikoira

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: spurta)
Slangissa
1910 lähtien

Helsingin slangissa

spurttaa ’juosta; kiriä; ampaista, ponnistaa; kiihdyttää’

← ruotsi spurta ’kiriä, ottaa (loppu)kiri; pyrähtää’ sanasta spurt ’kiri’ (← englanti spurt ’kiri, ponnistus’; variantti sanasta spirt ’lyhyt aika, hetki’).

Johdoksia: spurttia ’juosta’, spurtti ’kiri, pyrähdys, kiihdytys; vauhti; juoksukilpailu’

Englanninkieliset vastineet

  • dash

Esiintymistiheys

1 758 esiintymää · 0.7 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
1.5
Aikakauslehdet
0.7
Wikipedia
0.0
Reddit
0.4
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: spurtteja 31 % · spurtti 23 % · spurtin 22 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-urtːi

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Spurtti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/spurtti