stac­ca­to

Taas kuului kolkutus, tällä kertaa neiti Potterin, sen Emilia tiesi staccato-rytmistä.

»Se on totta», vakuutti kreivi ja loi silmänsä alas, niin että näytti siltä, kuin olisi hän istunut silmät ummessa, »siellä vallitsee yksitoikkoinen staccato prestissimo.

Esimerkiksi vihaa ja onnellisuutta kuvataan melko lailla samanlaisilla musiikillisilla piirteillä: molempia kuvataan suurella äänenvoimakkuudella, kirkkailla äänenväreillä, nopealla tempolla, käyttämällä staccatoa sekä nopeilla ja yhtäkkisillä alukkeilla.