sui­ka­ta

verbi/ˈsui̯kɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sui-ka-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitys

  1. suudella kevyesti ja nopeasti; sujauttaa; käydä tai liikkua nopeasti

Esimerkkilauseet

Mut heti ves'-silmin nyt huusi jo pulskea Topjas: "Kai, ota kai, sulo neit', kun vaan saan suikata suutas".
— Johan Ludvig Runeberg, Hirven-hiihtäjät
Irene suutelee hänen kaulaansa ja silloin pälkähtää heidän päähänsä suikata suutakin.
— Axel Gabriel Ingelius, Harmaa linna
Sulottaret yrittivät istahtaa polvillemme ja suikata suuta.
— Tatu Pekkarinen, Hauska tutustua!

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan suikata lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Sulottaret yrittivät istahtaa polvillemme ja suikata suuta.
— Tatu Pekkarinen, Hauska tutustua!

Etymologia

Levinneisyys
etupäässä itämurteet
Vastineita
karjala

Deskr. sanoja. Vertaa puikkia, sujahtaa (s.v. sujua).

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalatšuikata ’tehdä nopeasti, suikata’, tšuikahtoa ’pujahtaa, syöksähtää’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

239 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata), vokaalivaihtelutyyppi A

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin suikata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäsuikkaansuikkasinolen suikannutolin suikannut
sinäsuikkaatsuikkasitolet suikannutolit suikannut
hänsuikkaasuikkasion suikannutoli suikannut
mesuikkaammesuikkasimmeolemme suikanneetolimme suikanneet
tesuikkaattesuikkasitteolette suikanneetolitte suikanneet
hesuikkaavatsuikkasivatovat suikanneetolivat suikanneet
passiivisuikataansuikattiinon suikattuoli suikattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsuikkaisinolisin suikannut
sinäsuikkaisitolisit suikannut
hänsuikkaisiolisi suikannut
mesuikkaisimmeolisimme suikanneet
tesuikkaisitteolisitte suikanneet
hesuikkaisivatolisivat suikanneet
passiivisuikattaisiinolisi suikattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäsuikkaa—
hänsuikatkoonolkoon suikannut
mesuikatkaamme—
tesuikatkaa—
hesuikatkootolkoot suikanneet
passiivisuikattakoonolkoon suikattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsuikannenlienen suikannut
sinäsuikannetlienet suikannut
hänsuikanneelienee suikannut
mesuikannemmelienemme suikanneet
tesuikannettelienette suikanneet
hesuikannevatlienevät suikanneet
passiivisuikattaneenlienee suikattu

Infinitiivit

1. infinitiivisuikata
1. inf. pitkä muotosuikatakseen
2. inf. inessiivisuikatessa
2. inf. inessiivi, passiivisuikattaessa
2. inf. instruktiivisuikaten
3. inf. inessiivisuikkaamassa
3. inf. elatiivisuikkaamasta
3. inf. illatiivisuikkaamaan
3. inf. adessiivisuikkaamalla
3. inf. abessiivisuikkaamatta
3. inf. instruktiivisuikkaaman
4. infinitiivisuikkaaminen
5. infinitiivisuikkaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippisuikkaava
Passiivin 1. partisiippisuikattava
Aktiivin 2. partisiippisuikannut
Passiivin 2. partisiippisuikattu
Agenttipartisiippisuikkaama
Kieltopartisiippisuikkaamaton

Riimit

-uikɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suikata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suikata