tui­ka­ta

verbi/ˈtui̯kɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tui-ka-ta (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 18 049. yleisin sana

Merkitykset

  1. iskeä, pistää teräaseellatuikata puukolla kylkeen
  2. kokea pistävää kipua
  3. tunkeutua emättimeen (miehen teosta)

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Niin musta, niin synkkä yö syksyinen lie; Mut synkempi vielä on eloni tie; Voi yölläkin tuikata tähtönen vielä, Mut tähteä yhtään ei eloni tiellä.
— Kaarlo Kramsu, Runoelmia
Etäämpänä hautausmaan syrjässä, missä Pekka vainajan leposija oli, seisoi ihmeen ihana nainen, pitkät tummat hiukset hajallaan, silmät kirkkaasti tuikaten ja suuren koirajoukon kovasti ahdistamana.
— Kálmán Mikszáth, Kunnon kansalaisia
Hän oli myös ostanut viljelysmaata, mutta menetti talonsa ja satonsa, kun ryhmä orjuuden kannattajia tuikkasi ne tuleen.
— Wikipedia: Wild Bill Hickok

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tuikata lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ja yli otsain lentää pimeät varjot yön, Ja kynttilätkin tuikkaa kuin läpi terhenvyön.
— Abraham Pietikäinen, Runoja lapsille 5
Silmät tuikkaa tulta, oljenkeltaiset hiukset tuulessa; kuin varjo hiihtää mies lumella.
— Larin-Kyösti, Lemminkäinen

Etymologia

1tuikata1 – pistää äkkiä, tökätä; viskata, heittää

Vastineita
karjala

Deskr.-sävyisiä sanoja, jotka saattavat olla samaa alkuperää kuin s.v. tuikkia main. sanat. Vertaa myös lyydi tuigada ’kolista’, tuikaitta ’pamauttaa’, vepsä tuikeita: t. ampta ’ampua täräyttää’, viro tuigata ’sykkiä’, tuige ’sykähdys’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalatuikata ’jysäyttää, paiskata; tuikata, sytyttää’.

Samaa juurta olevia sanoja

2tuikata2 – vilkkua, tuikahdella

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tuikkia yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala

Deskr.-sävyisiä sanoja, jotka saattavat olla samaa alkuperää kuin s.v. tuikata main. sanat. — suomi → nykyruotsi murt. Suomi tojkk(a) ’tuikkia, tuikuttaa, valaista vähäisellä valolla’.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentuikkoi ’tuikku’
karjalatuikkoa ’välähdellä, välkkyä, tuikkia’, tuikuttoa ’tuikkia’
–? viro tuigata ’sykkiä, tykyttää (sydän)’, tuige ’sykähdys, syke’.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • jab

Esiintymistiheys

6 183 esiintymää · 2.4 / milj.

Suomi24
2.4
Sanomalehdet
3.8
Aikakauslehdet
0.7
Wikipedia
0.2
Reddit
2.7
Tekstitykset
2.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: tuikkaa 22 % · tuikata 20 % · tuikkasi 10 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin tuikata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minätuikkaantuikkasinolen tuikannutolin tuikannut
sinätuikkaattuikkasitolet tuikannutolit tuikannut
häntuikkaatuikkasion tuikannutoli tuikannut
metuikkaammetuikkasimmeolemme tuikanneetolimme tuikanneet
tetuikkaattetuikkasitteolette tuikanneetolitte tuikanneet
hetuikkaavattuikkasivatovat tuikanneetolivat tuikanneet
passiivituikataantuikattiinon tuikattuoli tuikattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätuikkaisinolisin tuikannut
sinätuikkaisitolisit tuikannut
häntuikkaisiolisi tuikannut
metuikkaisimmeolisimme tuikanneet
tetuikkaisitteolisitte tuikanneet
hetuikkaisivatolisivat tuikanneet
passiivituikattaisiinolisi tuikattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinätuikkaa—
häntuikatkoonolkoon tuikannut
metuikatkaamme—
tetuikatkaa—
hetuikatkootolkoot tuikanneet
passiivituikattakoonolkoon tuikattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätuikannenlienen tuikannut
sinätuikannetlienet tuikannut
häntuikanneelienee tuikannut
metuikannemmelienemme tuikanneet
tetuikannettelienette tuikanneet
hetuikannevatlienevät tuikanneet
passiivituikattaneenlienee tuikattu

Infinitiivit

1. infinitiivituikata
1. inf. pitkä muototuikatakseen
2. inf. inessiivituikatessa
2. inf. inessiivi, passiivituikattaessa
2. inf. instruktiivituikaten
3. inf. inessiivituikkaamassa
3. inf. elatiivituikkaamasta
3. inf. illatiivituikkaamaan
3. inf. adessiivituikkaamalla
3. inf. abessiivituikkaamatta
3. inf. instruktiivituikkaaman
4. infinitiivituikkaaminen
5. infinitiivituikkaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippituikkaava
Passiivin 1. partisiippituikattava
Aktiivin 2. partisiippituikannut
Passiivin 2. partisiippituikattu
Agenttipartisiippituikkaama
Kieltopartisiippituikkaamaton

Riimit

-uikɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tuikata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tuikata