sur­kas­tu­ma

substantiivi/ˈsurkɑstumɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: surkastua

Merkitys

  1. elin, joka on jäänyt tarpeettomaksi evoluution myötä

Synonyymit

Etymologia

surkastua + johdin -ma

Käännökset

  • engl.rudiment

Hierarkia

Alakäsitteet

Esimerkkilauseet

Kaksi toivoen ja peläten elettyä kuukautta vieri surullisesti ohitsemme, ja viimein koitti päivä, jolloin tämä rakastettu kesti kuoleman kauhut ja tuskat; hän oli tullut meille rakkaammaksi ja rakkaammaksi katsellessamme hänen surkastumistaan.
Emily Brontê, Humiseva harju
Niin ovat myös gootin kielen Kuni ja Kunigunda molemmatkin: Kunnian ja Kunniakunta-sanojen surkastumia.
Sigurd Wettenhovi-Aspa, Suomen kultainen kirja II Kalevala ja Egypti
Oireistoon liittyy etenevä kehitysvammaisuus, jonka yhteydessä tavataan silmävärvettä, silmähermojen surkastumista sekä näkö - ja kuulovammojen kehittymistä.
Wikipedia: Infantiili neuroaksonaalinen dystrofia

Englanninkieliset vastineet

  • rudiment
  • dystrophy

Esiintymistiheys

1 232 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.8
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivisurkastuma
Genetiivisurkastuman
Partitiivisurkastumaa
Essiivisurkastumana
Translatiivisurkastumaksi
Inessiivisurkastumassa
Elatiivisurkastumasta
Illatiivisurkastumaan
Adessiivisurkastumalla
Ablatiivisurkastumalta
Allatiivisurkastumalle
Abessiivisurkastumatta

Riimit

-umɑ

Kaikki riimit

Lähteet