Asiasanasto.fi

suruinen

adjektiivi

/ˈsurui̯nen/

Johdettu sanasta: suru

Merkitys

  1. 1.(runollinen)surullinensiks’ oon mä suruinen

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

suru + johdin -inen

Esimerkkilauseet

Siinä seisoi Mayer Anshelm, liikkumatonna, kalmankalpeana, kiini puristetuin huulin, ja katsoi suruisesti ja kysyvästi ylöspäin.

Louise Mühlbach, Kuuriruhtinas ja raharuhtinas

Ne nyt yhtehen nitelin, seppelyiseksi sitelin, korven vaaleat, punervat aamukasteiset kanervat, suon ne Suomen neitosille ratoksi suruisen hetken, viihdykkeeksi vienosille.

A. J. Sarlin, Zacharias Topelius

Yhteistyö jatkui maaliskuussa 1944, jolloin Olavi Virta levytti 10 Kärjen -Mustosen kappaletta, joukossa tango " Siks oon mä suruinen " ja valssi " Auringonnousu Laatokalla ".

Wikipedia: Kerttu Mustonen

Esiintymistiheys

625 esiintymää, 0.2 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivisuruinen
Genetiivisuruisen
Partitiivisuruista
Essiivisuruisena
Translatiivisuruiseksi
Inessiivisuruisessa
Elatiivisuruisesta
Illatiivisuruiseen
Adessiivisuruisella
Ablatiivisuruiselta
Allatiivisuruiselle
Abessiivisuruisetta

Riimit

-uruinen

Kaikki riimit