sähkömagneettinen säteily

1. 1.(fysiikka)luonnosta tai ihmisen konstruoimista lähteistä peräisin olevaa vuoroittain sähkö- ja magneettikenttien välillä tapahtuvana nopeana energian siirtymänä eri taajuuksilla ilmenevää värähtelyä, joka etenee aaltoliikkeenä tyhjiössä valonnopeudella ja erilaisissa väliaineissa tätä hitaammin, myös säteily, joka syntyy erilaisten sähköisten ilmiöiden aiheuttamana ja on samalla energian muoto, jota varautuneet hiukkaset kuljettavat

1. 1.electromagnetic radiation

Synonyymit

Liittyvät sanat

Hierarkia