Asiasanasto.fi

tai­vu­tus­pää­tesubstantiivi

/ˈtɑi̯ʋutusˌpæːteˣ/

Yhdyssana: taivutus + pääte

Merkitys

  1. 1.taivutettavan sanan vartalon, joskus taivutusvartalon, loppuun tulevaa päätettä ilmentävä morfeemi, mm. nominien sija- ja lukupääte ja verbin persoona-, luku- ja aikamuotopäätteSanan taivutusmuoto saadaan lisäämällä taivutuspääte.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Etymologia

taivutus + pääte

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.ending, inflectional ending, inflectional suffix
  • ruotsiböjningsändelse
  • viromuutelõpp

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Riimeistä eli loppusoinnuista, joilla Suomalainen muiden kansain esimerkkiä noudattaen oli varustanut virtensä, on suomenkieli peräti köyhä, jos me nimittäin emme ota lukuun johto- ja taivutuspäätteitä, jotka eivät juuri kuulu miltään.

Julius Krohn, Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet

Englannin kielessä suffikseja ovat muun muassa verbien taivutuspäätteet - s, - ed ja - ing, adjektiivien vertailuasteiden tunnukset - er ja - est sekä monet johtimet, kuten - ism, - less ja - ize.

Wikipedia: Suffiksi

Englanninkieliset vastineet

  • inflexion
  • inflectional ending
  • ending
  • inflectional suffix

Esiintymistiheys

107 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.8
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitaivutuspääte
Genetiivitaivutuspäätteen
Partitiivitaivutuspäätettä
Essiivitaivutuspäätteenä
Translatiivitaivutuspäätteeksi
Inessiivitaivutuspäätteessä
Elatiivitaivutuspäätteestä
Illatiivitaivutuspäätteeseen
Adessiivitaivutuspäätteellä
Ablatiivitaivutuspäätteeltä
Allatiivitaivutuspäätteelle
Abessiivitaivutuspäätteettä

Riimit

-æːte

Kaikki riimit