tark­kaa­ja

Mutta nyt ne olivat lentää kohisseet edelleen, nuo ylväät, nuo valtavat, nuo, joiden teitä ei ennakolta voi arvioida eikä kukaan tarkkaaja ole seurannut; ja tuntemattomuuden kuilusta oli itsetarkastelun kumma henki noussut taas ja vielä kerran asettunut kauniin Mariannen sieluun.

Helenan kasvot olisivat tarkkaajalle selkeästi ilmaisseet, että hän ei ollut seurannut miehensä hengenlentoa, vaan jäänyt hänestä jo puolitiessä; se tapahtui hänelle muuten usein.