tar­tun­nai­nen

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. tarttumatauti, salaperäisellä tavalla tullut tauti; seuraan vasten toisten tahtoa liittynyt henkilö

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan tarttua yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, unkari
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentarttua ’tarttua’
karjalatarttuo ’tarttua, juuttua kiinni; ruveta, ryhtyä; puuttua, sekaantua (jhk); tarttua (tauti); tehota; siitä’, tartuttoa ’tarrautua; tartuttaa, kiinnittää (myös ompelemalla, naulaamalla); mahduttaa, kuormata; tehdä nopeasti, lujasti’
lyyditarttuda ’tarttua; ryhtyä, ruveta’, tartuttada ’tartuttaa, kiinnittää’
vepsätartta (prs. tartub) ’takertua; tarttua (»metsännenä», myt. tauti); ryhtyä, ruveta; istuutua (lintu)’
vatjatarttua ’takertua, tarttua’
–? viro tarduda ’turtua; jähmettyä, hyytyä’ (voidaan yhdistää tähän olettamalla merkityksen kehitystä ’muuttua tahmaiseksi’ → ’tarttua kiinni’, huomaa et. tarrata ja tarrautua s.v. tarra)

(suomi ? → inarinsaame tarttađ ’lähteä vieraan poron perään (emätön vasa)’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

unkaritart ’pitää (kiinni; sisällään; pystyssä; jnak jne.)’

. Sana lienee joka tapauksessa deskr. alkuperää, vertaa tyrttyä.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tartunnainen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tartunnainen