tauh­ka

substantiivi/ˈtɑu̯hkɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tauh-ka (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. (kansanomainen)arvoton tai vähäarvoinen tavara tai asia: roju
  2. (kansanomainen)mössö, töhnä

Esimerkkilauseet

Sukuni on suurta ja avaraa, kotona on tauhkaa, tavaraa, vaikk' kulkurin kamppeissa kuljen vain, minä mieron polkuja taivaltain.
— Jussi Hagberg, Jätkän kirous
Kyllä olikin tauhka tarpeen.
— Veikko Korhonen, Miehet sen tekevät
»Hääs, Tauhkasta väliä...!» hujauttaa Ahola kättään.
— Reino Rauanheimo, Hangas

Etymologia

Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

tauhka ’tavara, kama, krääsä; raha’

murresana, joka ← venäjä stávka ’(sisään) pano, asettaminen; pelipanos; lisäkappale; maksu’ (verbistä stavítʹ ’panna, pystyttää; panna laskuun; asettaa (panos pelissä)’; liittyy verbin stojátʹ ’seistä’ yhteyteen, katso staijaa).

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

1 371 esiintymää · 0.5 / milj.

Sana esiintyy noin 38 kertaa useammin keskustelupalstoilla (Suomi24, Reddit) kuin sanoma- ja aikakauslehdissä, mikä voi viitata puhekielisyyteen.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
1.2
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

Yleisimmät: tauhkaa 66 % · tauhka 17 % · tauhkan 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑuhkɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tauhka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tauhka