Asiasanasto.fi

tiinu

substantiivi

/ˈtiːnu/

Merkitys

  1. 1.yleensä kimmestä valmistettu kannellinen astia varsinkin elintarvikkeiden säilytystä vartenTiinuun säilöttiin syksyllä lahdattujen sikojen ja lampaiden lihaa, joka säilyi tiinussa hyvin suolattuna talven yli. Myös leipätaikinaa saatettiin tiinussa vaivata.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Hän laski värttinän kädestään kynnykselle, irroitti vaatteen tiinun ympäriltä, jossa oli käyteseosta, ja mittasi määrän verran.

Sigrid Undset, Kristiina Lauritsantytär I Seppele

— Ja poika istuu suu messingillä tiinun päällä jotta kyllä hän ainakin puolensa pitää kun tuloo syömän aika, ja mitä juustoherahan tuloo, niin se se vasta poikaa onkin.

Jaakkoo Vaasan, Valiojutut III

1300 -luvulla kirjatut nimimuodot Puutikko ja Putikka viitaavat tynnyrin puolikkaasta tehty tiinuun ja pieneen tynnyrimäiseen puuastiaan.

Wikipedia: Putikko

Esiintymistiheys

629 esiintymää, 0.2 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

Nominatiivitiinu
Genetiivitiinun
Partitiivitiinua
Essiivitiinuna
Translatiivitiinuksi
Inessiivitiinussa
Elatiivitiinusta
Illatiivitiinuun
Adessiivitiinulla
Ablatiivitiinulta
Allatiivitiinulle
Abessiivitiinutta

Riimit

-iːnu

Kaikki riimit