ti­la­päis­ru­noi­li­ja

substantiivi/ˈtilɑˌpæi̯sˌrunoi̯lijɑ/
Jaa

sisältää sanat: tila + pää + runoilija

Merkitys

(englanniksi)
  1. occasional poet (one who writes occasional poetry, i.e. verse composed for a particular occasion)

Esimerkkilauseet

Ensinmainitun apotti, sittemmin Mainzin arkkipiispa, Alcuinin oppilas Hrabanus Maurus (k. 856) oli innokas koulujen harrastaja, Fortunatuksen tyylinen tilapäisrunoilija.
— Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia II
Hän kuunteli tarkkaavaisesti tilapäisrunoilijoita pidellen polvillaan pikku Berteä, joka surumielisenä painoi päätään hänen povelleen.
— Grazia Deledda, Elias Portolu
Diederichs oli tunnettu juhla - ja tilapäisrunoilija.
— Wikipedia: Carl von Diederichs

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitilapäisrunoilija
Genetiivitilapäisrunoilijan
Partitiivitilapäisrunoilijaa
Essiivitilapäisrunoilijana
Translatiivitilapäisrunoilijaksi
Inessiivitilapäisrunoilijassa
Elatiivitilapäisrunoilijasta
Illatiivitilapäisrunoilijaan
Adessiivitilapäisrunoilijalla
Ablatiivitilapäisrunoilijalta
Allatiivitilapäisrunoilijalle
Abessiivitilapäisrunoilijatta

Riimit

-ijɑ

Kaikki riimit

Lähteet