til­li

erisnimi, substantiivi/ˈtilːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

til-li (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 16 161. yleisin sana

Merkitykset

substantiivi

  1. maustetilli, ruohokasvi jota käytetään mausteena ja yrttinä (Anethum graveolens)
  2. (yleisesti) mikä tahansa tillien (Anethum) suvun kasvi

erisnimi

  1. eräs sukunimi

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Eivätpä hänen korvansa kuitenkaan tilliä soineet, sillä yhä selkeni lähenevä ääni, ja pian erotti kuunteleva mies tutun virren nuotin, tunsi hetken päästä äänenkin, tunsi sen virsikkään isäntänsä, Sipolan Aapon, omaksi ääneksi.
— Juhani Aho, Ensimmäiset novellit
Eli: Ota Fänkoolin siemeniä eli ruohoja, Kuminoita, Tillin siemeniä, Liwerstikun siemeniä, Lawermarjoja, pimpinella (kangas kumina), Safrania ja Airokkaan nahkaa, yhtä paljon kumpiain: anna Lehmän juoda 8 päiwää; lypsää oiwa lailla.
— Christfrid Ganander, Eläinden Tauti-Kirja
Näistä sekundääri -isännistä taloudellisesti merkittävä on erityisesti porkkana, mutta tärkeitä isäntiä ovat myös esimerkiksi tilli, persilja, selleri ja fenkoli sekä monet luonnonvaraiset lajit.
— Wikipedia: Tillikirva

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tilli lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Saaren teoksia ovat kustantaneet Sulasol ja Edition Tilli.
— Wikipedia: Jouko Saari (säveltäjä)

Etymologia

1tilli1 – maustekasvi Anethum graveolens

Alkuperä
Lainasana (myöhäinen muinaisruotsi: dil)
Vanhin tieto
Ericus Schroderus, 1637
Levinneisyys
paikoin murt.

Lähtökohta: ← myöhäinen muinaisruotsi dil, varhaisempi uusruotsi nykyruotsi dill, muinaisalasaksa eli muinaissaksi dilli, muinaisyläsaksa tilli, nykysaksa Dill ’tilli’.

2tilli2 – korvien soiminen; tiuku

Levinneisyys
Laatokan Karjala ja Pohjois-Karjala Savo Kainuu ja ymp.
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, viro

Onomat.-deskr. sanoja. — Tähän yhteyteen kuuluvat ehkä myös tilli, korvatilli (eri tahoilla murt.) ’korvapuusti’, tillikka, korvatillikka (LönnrLis 1886; laajalti murt.) ’sama merkitys’

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentillīne ’kilinä, helinä’
karjalatillitteä ’soida (kello, korvat); kilisyttää’
vepsät́iĺĺīńe ’pikku kello’, t́iĺĺitada ’kilistä’
virotiliseda ’kilistä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.dill
  • ruotsidill
  • saksaDill (m)
  • ranskaaneth (m)
  • venäjäукроп
  • esp.aneldo, eneldo, aneto
  • virotill
  • italiaaneto (m)

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • dill
  • dill weed

Esiintymistiheys

7 251 esiintymää · 2.8 / milj.

Suomi24
2.3
Sanomalehdet
8.3
Aikakauslehdet
10.9
Wikipedia
1.9
Reddit
2.9
Tekstitykset
0.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti)

Yleisimmät: tilliä 36 % · tilli 31 % · tillin 18 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ilːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tilli. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tilli