- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan maku yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Ilmeisesti samaa germaaninen-peräistä kantaa kuin makea, maajas ja maistaa (katso näitä).
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | maku, makkuin ’makuinen, hyvänmakuinen, makupala’, maukas, makkuisa ’maukas, hyvänmakuinen’ |
|---|---|
| karjala | maku ’mauste, höyste’, makuine ’jnk makuinen’, makuisa ’maukas’ |
| lyydi | magu ’maku’, maguž(e̮) ’maukas’ |
| vepsä | magu |
| vatja | maku ’maku’, makuza ’makuisa, imelä, makea’ |
| viro | magus (g. ‑a) ’makea, imelä; makeileva, mielistelevä, mairea’, murt. ja vanh. kiel. magu (g. mao) ’maku’, maokas ’maukas’, maotu ’mauton’ |
| liivi | maʾg ’maku’ |
(suomi maku → pohjoissaame makko (luulajansaame inarinsaame) ’sama merkitys’, suomi makuisa → inarinsaame maahhuš, mahhuš ’maukas’).