maus­te

substantiivi/ˈmɑu̯steˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

maus-te (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 5 368. yleisin sana

Johdettu sanasta: maustaa

Merkitys

  1. ruokiin ja juomiin toivotun maun saamiseksi ja ruoansulatuksen edistämiseksi lisättävä aine (usein mausteena toimii maustevihannes tai muu pieninä annoksina käytettävä maultaan voimakas tai aromaattinen kasvin osa)Sokeri ja suola ovat tärkeitä mausteita.

Esimerkkilauseet

Kaikenlaisten mausteiden, hedelmien, kalliiden kivien, silkki- ja pumpulipaalien ja metallien ylenpalttisuus kerrassaan loihti Puteolin satamaan suuren rikkauden tunnelman, aina kun talvimyrskyt päättyivät ja meri avautui.
— Tatu Vaaskivi, Yksinvaltias II
Vaikka Cabral oli menettänyt viisi laivaa, niin oli kuitenkin hänen kuormainsa, mausteitten, helmien ja jalokivien arvo niin suuri, että menetys tuli runsaasti korvatuksi.
— I. K. Inha, Maantiede ja löytöretket II
Aromaattiset mausteet, kuten inkivääri, peittävät ja muuttavat viinin makua, mutta chilin polttavuus ei erityisemmin haittaa viinin maistamista.
— Wikipedia: Viini

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan mauste lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kastikkeisiin tuodaan makua tuoreilla yrteillä, mausteilla ja pikkelssillä.
— Wikipedia: Arabialainen keittiö
Mausteita ja suitsuketta vietiin etenkin hellenistisiin kuningaskuntiin ja sittemmin Roomaan.
— Wikipedia: Aden

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan maku yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Ilmeisesti samaa germaaninen-peräistä kantaa kuin makea, maajas ja maistaa (katso näitä).

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenmaku, makkuin ’makuinen, hyvänmakuinen, makupala’, maukas, makkuisa ’maukas, hyvänmakuinen’
karjalamaku ’mauste, höyste’, makuine ’jnk makuinen’, makuisa ’maukas’
lyydimagu ’maku’, maguž(e̮) ’maukas’
vepsämagu
vatjamaku ’maku’, makuza ’makuisa, imelä, makea’
viromagus (g. ‑a) ’makea, imelä; makeileva, mielistelevä, mairea’, murt. ja vanh. kiel. magu (g. mao) ’maku’, maokas ’maukas’, maotu ’mauton’
liivimaʾg ’maku’

(suomi maku → pohjoissaame makko (luulajansaame inarinsaame) ’sama merkitys’, suomi makuisa → inarinsaame maahhuš, mahhuš ’maukas’).

Samaa juurta olevia sanoja

Tutkimuskirjallisuutta (10)
  • Moller 1756 Beskr 154 (sm maku, makea ~ ruots smak)
  • Ihre 1769 Gloss 2 671 (sm ~ germ)
  • Ganander 1787 NFL 2 145a (sm ~ vi)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 137 (+ va)
  • Qvigstad 1893 NL 403 (lp makko < sm)
  • Äimä 1919 SUST 45 148 (lp maahhuš < sm makuisa ~ ka vi)
  • Kettunen 1922 LVeHA 1 26 (+ ve)
  • Kettunen 1938 LivW 214 (+ li)
  • SKES 1958 330 (+ ly)
  • T. Itkonen 1980 StNF 62 134 (maku on ims:ssa synt. johd. makea sanasta, joka < germ *smakja-)

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.seasoning, condiment, spice
  • ruotsikrydda, smakämne
  • saksaWürze (f), Gewürz (n)
  • ranskaépice (f)
  • venäjäпряность (f), приправа (f), специя
  • esp.especia (f)
  • viromaitseaine
  • italiaspezia (f)
  • puolaprzyprawa (f)

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • spice
  • condiment
  • relish
  • flavorer
  • flavoring
  • flavourer
  • flavouring
  • seasoner

Esiintymistiheys

34 227 esiintymää · 13.0 / milj.

Suomi24
12.5
Sanomalehdet
17.7
Aikakauslehdet
25.3
Wikipedia
13.5
Reddit
23.7
Tekstitykset
7.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48 (hame)

Yleisimmät: mausteita 27 % · mausteet 21 % · mausteilla 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑuste

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Mauste. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/mauste