tin­ni­tus

substantiivi/ˈtinːitus/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tin-ni-tus (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 17 664. yleisin sana

Merkitys

  1. (lääketiede)korvissa soiminen tai humina, joka voi johtua esimerkiksi korvan ja sen lähikudosten vaurioitumisesta tai melulle altistumisesta

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Tilapäistä tinnitusta voi pahentaa muun maussa korvakäytävän tukkeutuminen, henkinen ja ruumiillinen rasitus, väsymys, tupakointi tai alkoholin käyttö.
— Wikipedia: Tinnitus
Vakuutusyhtiö väitti, että minulla on sairaus, josta tinnitus aiheutuu, vaikka sen oli aiheuttanut työssä tullut melualtistus.
— Wikipedia: Kauko Saari
Harvinaisempia haittavaikutuksia ovat muun muassa pahoinvointi, ripuli, päänsärky, huimaus, iho -oireet, maksaentsyymien nousu ja tinnitus.
— Wikipedia: Ibuprofeeni

Etymologia

Alkuperä
Kansainvälinen sana

Lähtökohtana lähinnä latinan tinnitus ’soiminen, kilinä, kalske’, johdos verbistä tinnire ’soida, helistä, kilistä’.

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.tinnitus

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • tinnitus

Esiintymistiheys

6 383 esiintymää · 2.4 / milj.

Suomi24
2.8
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
2.5
Wikipedia
1.0
Reddit
1.6
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

Yleisimmät: tinnitus 47 % · tinnitusta 19 % · tinnituksen 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inːitus

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tinnitus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tinnitus