soi­da

verbi/ˈsoi̯dɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

soi-da (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 1 653. yleisin sana

Merkitykset

  1. tuottaa ääntä värähtelemällä, kilistä; kuulua (musiikista, soittimesta)Koulun kello soi välitunnin merkiksi.
  2. (korvasta) aistia olematonta ääntä voimakkaan melun jälkeenKuului kauhea pamaus, ja korvat alkoivat soida.
  3. (linnusta) äännellä soitimella”rastas ja metso täälläkin soi” (Nälkämaan laulu, sanoittanut Ilmari Kianto 1911)

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Jo alkoi papinkello soida.
— Matilda Roslin-Kalliola, Viestini menneiltä sukupolvilta
Pilli soimaan. Siis käy karkelohon kera kahlijas, köntys, kansa; huvin maksaa mahtajat ympäri maan, sinä vain olet vierahanansa.
— Kössi Kaatra, Murroksessa
Se viihtyy kuusi - ja mäntymetsissä, ikikuusikoissa, soiden reunamilla, hakkuuaukeilla, teiden reunamilla, jne.
— Wikipedia: Riekko

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan soida lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ja etten minä pysty ottamaan nirriä pois edes vanhasta kollista, saakeli soikoon!
— Urho Karhumäki, Tuli ja leimaus
Lempo soikoon, saattaahan myöskin Lupin erehtyä, hänkin on olosuhteiden alainen.
— Maurice Leblanc, Ontto neula

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

On oletettu, että tähän yhteyteen kuuluisivat myös:

Toisaalta on arveltu, että itämerensuomi-saame sanat eivät kuulu muiden main. etäsukukielten sanojen yhteyteen ja merk:n kehitys on ollut päinvastainen (vertaa kehitys ’puhaltaa’ → ’puhua’, katso puhua). Siinä tapauksessa, että tämä merk:n kehitys on hyvin vanha, myös mari ja ugrilainen kielten sanat voisivat kuulua tähän. Lähtökohtana voisi olla onomat.-deskr. nopean liikkeen ja sen synnyttämän äänen kuvaus (kulkuneuvo, keppi, soittimen kieli). Vertaa myös soihtu, soimata ja sojo.

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensoittā ’soittaa; kulkea, mennä nopeasti’, soittu ’soitin, soittoväline’
karjalasoija ’soida; olla soitimella’, šoija ’soida; raksuttaa; kalkkaa; vinkua; viuhua’, soittoa ’soittaa soitinta tai kelloa; soida (kello); suhista (korva), tykyttää (suoni); mennä, liikkua nopeasti’, soittu ’soitin’, soitto ’sama merkitys; soitto’
lyydisoittoa ’soittaa; tykyttää (valtimo)’, soitto ’harmonikka’
vepsäsoitta ’soittaa torvea, pilliä; (K myös) lyödä jymäyttää’, soit ’soittopilli’
vatjase̮ittā ’riidellä, haukkua’, se̮ite̮lla ’sama merkitys’, (vatjan Kukkosin murre) soittā ’soittaa; kulkea (hevosella, veneellä)’
virosõita ’ajaa, ajella’, sõit ’ajo, ajelu; matka’, sõidelda ’torua, moittia, riidellä’
liivise̮itə ’nuhdella’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamečuoggjât ’soida’, čuojâtit ’soittaa’ (pohjoissaame soaiˈtet (inarinsaame) ’soittaa; soittaa puhelimella’ ← suomi).

Vertailukohtia

–? länsimari ša-, šo-: (johd.) šaktem, itämari šoktem ’soittaa; soida, kuulua’
etelämansietelämansi itämansi soj, länsimansi pohjoismansi suj ’puhe; ääni; huuto, meteli; sanoma, maine’
itähantiitähanti sö̆j, etelähanti sĕj, pohjoishanti sĭj ’ääni, puhe; huhu; tieto’ (→ pohjoismansi sij ’sama merkitys’)
–? unkari zaj ’melu, hälinä’; silloin soimisen merk. olisi primaari ja itämerensuomi kielissä tavattava merk. ’ajaa, ajattaa; moittia’ edellisestä kehittynyt.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.sound, ring
  • ruotsiringa
  • saksaklingen, klingeln
  • ranskasonner
  • venäjäзвонить
  • esp.sonar
  • viromängima, kõlama, helisema
  • italiasuonare, fischiare, risuonare

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • blow
  • play
  • dingyläkäsite
  • dingdongyläkäsite
  • dongyläkäsite
  • peal
  • toll
  • chime

Esiintymistiheys

165 370 esiintymää · 63.0 / milj.

Suomi24
63.6
Sanomalehdet
114.5
Aikakauslehdet
61.0
Wikipedia
11.5
Reddit
22.6
Tekstitykset
53.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 62 (voida)

Yleisimmät: soi 50 % · soimaan 11 % · soisi 8 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin soida taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäsoinsoinolen soinutolin soinut
sinäsoitsoitolet soinutolit soinut
hänsoisoion soinutoli soinut
mesoimmesoimmeolemme soineetolimme soineet
tesoittesoitteolette soineetolitte soineet
hesoivatsoivatovat soineetolivat soineet
passiivisoidaansoitiinon soituoli soitu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsoisinolisin soinut
sinäsoisitolisit soinut
hänsoisiolisi soinut
mesoisimmeolisimme soineet
tesoisitteolisitte soineet
hesoisivatolisivat soineet
passiivisoitaisiinolisi soitu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäsoi—
hänsoikoonolkoon soinut
mesoikaamme—
tesoikaa—
hesoikootolkoot soineet
passiivisoitakoonolkoon soitu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsoinenlienen soinut
sinäsoinetlienet soinut
hänsoineelienee soinut
mesoinemmelienemme soineet
tesoinettelienette soineet
hesoinevatlienevät soineet
passiivisoitaneenlienee soitu

Infinitiivit

1. infinitiivisoida
1. inf. pitkä muotosoidakseen
2. inf. inessiivisoidessa
2. inf. inessiivi, passiivisoitaessa
2. inf. instruktiivisoiden
3. inf. inessiivisoimassa
3. inf. elatiivisoimasta
3. inf. illatiivisoimaan
3. inf. adessiivisoimalla
3. inf. abessiivisoimatta
3. inf. instruktiivisoiman
4. infinitiivisoiminen
5. infinitiivisoimaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippisoiva
Passiivin 1. partisiippisoitava
Aktiivin 2. partisiippisoinut
Passiivin 2. partisiippisoitu
Agenttipartisiippisoima
Kieltopartisiippisoimaton

Riimit

-oidɑ

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Soida. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/soida