ti­raut­taa

verbi/ˈtirɑutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ti-raut-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: tiristä

Merkitys

  1. heruttaa pieni määrä nestettäSain tirautettua pannusta vielä tilkan kahvia.

Esimerkkilauseet

Pitkät sunnuntait loinen sitten pikesi pannuaan, tirautti ja löräytti, kastoi korppua ja ryyppäsi voiman lientä.
— Urho Karhumäki, Kolkkakala ja muita kalapaloja
Jotkut kolttaemännät niitä lypsää tirauttavat ja saavat teekuppiinsa makean lisäkkeen.
— Samuli Paulaharju, Kuva sieltä toinen täältä kautta Suur-Suomen
Hänen isänsä Armas Gerdt kuvailee poikansa olleen herkkä luonne, joka tirautti lapsena itkut pienestä kaatumisesta tai tukkapöllystä ja joka pienempänä sai tahtonsa läpi.
— Wikipedia: Myyrmannin räjähdys

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tiristä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Samaa deskr.-onomat. pesyettä on myös tirskua (katso tätä). Vertaa myös siristä.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentirissä ’tiristä, liristä’, tirrīne ’tirinä’, tiri ’ripuli’
karjalatirissä ’tiristä, liristä; kitistä’, tirahtoa ’herahtaa, tirahtaa; liikahtaa; inahtaa’
vatja(Tsv) tirize̮- ’liristä, valua’, tiri ’ripuli’
virotiriseda ’tiristä, piristä’, tirin ’tirinä, pirinä’

(suomi → nykyruotsi murt. Suomi tiris(a) ’liristä, siristä, tihkua’).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esiintymistiheys

1 641 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.6
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: tirauttaa 55 % · tirautti 10 % · tirautin 9 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin tirauttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minätirautantirautinolen tirauttanutolin tirauttanut
sinätirautattirautitolet tirauttanutolit tirauttanut
häntirauttaatirauttion tirauttanutoli tirauttanut
metirautammetirautimmeolemme tirauttaneetolimme tirauttaneet
tetirautattetirautitteolette tirauttaneetolitte tirauttaneet
hetirauttavattirauttivatovat tirauttaneetolivat tirauttaneet
passiivitirautetaantirautettiinon tirautettuoli tirautettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätirauttaisinolisin tirauttanut
sinätirauttaisitolisit tirauttanut
häntirauttaisiolisi tirauttanut
metirauttaisimmeolisimme tirauttaneet
tetirauttaisitteolisitte tirauttaneet
hetirauttaisivatolisivat tirauttaneet
passiivitirautettaisiinolisi tirautettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinätirauta—
häntirauttakoonolkoon tirauttanut
metirauttakaamme—
tetirauttakaa—
hetirauttakootolkoot tirauttaneet
passiivitirautettakoonolkoon tirautettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätirauttanenlienen tirauttanut
sinätirauttanetlienet tirauttanut
häntirauttaneelienee tirauttanut
metirauttanemmelienemme tirauttaneet
tetirauttanettelienette tirauttaneet
hetirauttanevatlienevät tirauttaneet
passiivitirautettaneenlienee tirautettu

Infinitiivit

1. infinitiivitirauttaa
1. inf. pitkä muototirauttaakseen
2. inf. inessiivitirauttaessa
2. inf. inessiivi, passiivitirautettaessa
2. inf. instruktiivitirauttaen
3. inf. inessiivitirauttamassa
3. inf. elatiivitirauttamasta
3. inf. illatiivitirauttamaan
3. inf. adessiivitirauttamalla
3. inf. abessiivitirauttamatta
3. inf. instruktiivitirauttaman
4. infinitiivitirauttaminen
5. infinitiivitirauttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippitirauttava
Passiivin 1. partisiippitirautettava
Aktiivin 2. partisiippitirauttanut
Passiivin 2. partisiippitirautettu
Agenttipartisiippitirauttama
Kieltopartisiippitirauttamaton

Riimit

-utːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tirauttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tirauttaa