tor­vi­mai­nen

Ja hän ojensi runnellut kätensä ja hänen torvimainen suunsa suipistui.

Torvimainen (c. tubulosa), yhdislehtinen terä, jonka laide on melkein erottamaton torvesta [Torvi, laide ja nielu ovat terässä kuin edellä (4l) verhossaki.]; pikarimainen (c. cyathiformis l. cylindrico-campanulata), vähän avarammalla laiteella; suppilomainen (c. infundibuliformis), vieläki väljempi laiteelta k. ed.; kellomainen (c. campanulata); palleroinen (c. globosa); munapyöreä (c. urceolata l. ovata); hattumainen (c. hypocrateriformis), terän torvi lyhyt ja laide litteämäisesti levennyt; ratasmainen (c. rotata), vielä lyhemmällä torvella k.

Mykerön kekomaisesta, ontosta mykeröpohjasta kasvaa pieniä, kellanvihreitä, torvimaisia kukkia.