mai­nen

adjektiivi/ˈmɑi̯nen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mai-nen (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 14 137. yleisin sana

Johdettu sanasta: maa

Merkitys

  1. (vanhentunut)maalliseen, maanpäälliseen, ajalliseen elämään liittyvämainen kunnia

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

"Rikkaudestakin, kuten kaikesta", jatkoi hän kuin heikosti huohottaen, pää nuokuksissa, "siitäkin kajastuu meille Hän, Jehovamme, suurena kuten vuoren hahmo paljastuu sitä verhoavista maisista, aikanansa hälvenevistä sumuista".
— Irmari Rantamala, Israelitar
Hongassa kun räiskää tuli, heittäin kipunoita yöhön, outo onni rinnan täyttää, katse kohoo tähtivyöhön, huoli, murhe, mainen melske haipuu kauas unholaan, onnellisna erämiesi nukkuu syliin salomaan.
— Lauri Hannikainen, Erakkojärveläiset
Ja syvässä surussa tunsi vanhus maisen osansa päättyvän, eläen vuosia neljä siitä, kun poikansa menetti.
— Wikipedia: Diofantos

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan mainen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Suuri manttaalimies on lopettanut maisen vaelluksensa, manttaalin puhuvin symbooli silmäinsä edessä.
— Juho Koskimaa, Syksyä ja rakkautta
Pois nyt huolet, maiset murheet, niitä tääll' ei ollenkaan.
— Ilmari Tulimaa, Lumottu maa

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan maa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 7 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (13 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenmā ’maa, lattia’, mākas ’mullakas, paljomultainen’
karjalamoa ’maa; väri’, moalline ’maallinen, mainen (hengellisen tai kirkollisen vastakohtana); maalta päin puhaltava (tuuli); latteus; mantereenpuoleinen ilmansuunta’, moatuo ’muuttua maaksi, lahota, mädäntyä; nurmettua’
lyydimua ’maa’, muattada ’mullata’
vepsäma ’maa’, maińe ’maa-, maasta tehty’, makaz ’multainen, multapitoinen’
vatjamā
viromaa ’maa’, maine ’mainen, maallinen’
liivimɔ̄ ’maa, valtakunta, pelto’

Kaukaisemmissa sukukielissä

marimü-, müj-: münö ’maassa, lattialla, alhaalla’, müγö, müjän ’maahan, lattialle, alas’
udmurtti, komimu ’maa’
etelämansietelämansi mɛ̮̄, itämansi länsimansi mē̮, pohjoismansi mā ’maa, valtakunta, paikka’
itähantiitähanti mĕγ, etelähanti mĕχ, pohjoishanti mŏw ’maa, valtakunta, maaperä, multa jne.’
nganasanimou ’maa’.

suomi → luulajansaame mādja: ill. mādjai, iness. mājan ’seutu’, pohjoissaame murt. mā ’maa’, koltansaame māvă̮ ’maailma’.

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.worldly
  • venäjäземной
  • viromaine

Englanninkieliset vastineet

  • terrene
  • worldly

Esiintymistiheys

8 792 esiintymää · 3.3 / milj.

Suomi24
1.8
Sanomalehdet
11.8
Aikakauslehdet
10.0
Wikipedia
1.3
Reddit
0.9
Tekstitykset
13.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: maista 30 % · mainen 30 % · maisen 8 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: mainen – maisempi – maisin

Riimit

-ɑinen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Mainen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/mainen