tuikutus
substantiivi/ˈtui̯kutus/tui-ku-tus (3 tavua) · 8 kirjainta
Merkitys
Synonyymit
Esimerkkilauseet
— Vaan valo viertä viidakon käy, vaatimaton tuikutus.Matkustajamme hapuili pitkin aitoviertä, jonka sisäpuolelta tuikutus pilkotti, löytääkseen jonkun pääsyn sille suunnalle.Tuolta pilkoitti loitoilta lahden periltä talikynttilän tuikutus Kaaskerin Lundströmin akkunassa ja kaukana vasemmilla valvoi niemensä takana Ketoniemen Riikkan akkuna, kun niistä otti suunnan, niin tiesi, missä käsin odotti sammunut mökki oman kotomäen kaiteella.Etymologia
tuikuttaa + johdin -us
Taivutustiedot
Taivutusluokka 39 (vastaus)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-uikutus
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Tuikutus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tuikutus