tui­ku­tus

substantiivi/ˈtui̯kutus/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tui-ku-tus (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

Synonyymit

Esimerkkilauseet

— Vaan valo viertä viidakon käy, vaatimaton tuikutus.
— Johann Wolfgang von Goethe, Faust II
Matkustajamme hapuili pitkin aitoviertä, jonka sisäpuolelta tuikutus pilkotti, löytääkseen jonkun pääsyn sille suunnalle.
— Walter Scott, Tähdistälukija
Tuolta pilkoitti loitoilta lahden periltä talikynttilän tuikutus Kaaskerin Lundströmin akkunassa ja kaukana vasemmilla valvoi niemensä takana Ketoniemen Riikkan akkuna, kun niistä otti suunnan, niin tiesi, missä käsin odotti sammunut mökki oman kotomäen kaiteella.
— Volter Kilpi, Pitäjän pienempiä

Etymologia

tuikuttaa + johdin -us

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uikutus

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tuikutus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tuikutus