tu­lus­kuk­ka­ro

substantiivi/ˈtulusˌkukːɑro/
Jaa

Yhdyssana: tulu + kukkaro

Merkitys

  1. (historia)kukkaro tulentekovälineitä, tuluksia ja taulaa varten

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Meni kissa tuluskukkaroaan hakemaan.
— Iivo Härkönen, Suomen kansan eläinsatuja
Laukkumiehet pitivät koko metsäperän pyssynleuat ja tuluskukkarot piihoidoissa.
— Samuli Paulaharju, Sompio
ISBN Tapahtui Tiitiäisen maassa (valikoima teoksista: Tiitiäisen satupuu, Tiitiäisen tarinoita, Puupuu ja Käpypoika, Sirkusjuttuja, Kani Koipeliinin kuperkeikat, Tiitiäisen pippurimylly, Tiitiäisen tuluskukkaro, Puut kantavat valoa, Tiitiäisen runolelu, 2004).
— Wikipedia: Kirsi Kunnas

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivituluskukkaro
Genetiivituluskukkaron
Partitiivituluskukkaroa
Essiivituluskukkarona
Translatiivituluskukkaroksi
Inessiivituluskukkarossa
Elatiivituluskukkarosta
Illatiivituluskukkaroon
Adessiivituluskukkarolla
Ablatiivituluskukkarolta
Allatiivituluskukkarolle
Abessiivituluskukkarotta

Riimit

-ukːɑro

Kaikki riimit

Lähteet